Saavuimme keväiseen Kokkolaan tiistaina 10.3. Tunnelma oli iloisen jännittynyt seuraavana päivänä koittavan rekry-tapahtuman johdosta. Olimme tavanneet Centrian projektipäällikkö Asta Aikkila-Vatasen viime syksyisillä yrittäjyyskasvatuspäivillä ja huomasimme nopeasti, että meillä on yhteisiä tavoitteita. Saimme kutsun tapahtumaan, joka yhdistää opiskelijat, opettajat ja paikalliset yrittäjät. Odotukset olivat korkealla, sillä pääsisimme vaihtamaan ajatuksia kuluttajaosaamisesta ammattikorkeakoulun ja yritysten kanssa.
Vastaanotto Kokkolassa oli avoin ja keskustelut vahvistivat käsitystä siitä, että kuluttajansuojan tuntemus koetaan tärkeäksi opetussisällöksi ja osatekijäksi esimerkiksi yritysten riskienhallinnassa. Pohdimme yhdessä, miten kuluttajalainsäädäntöä voi opettaa käytännönläheisesti tavalla, jolla opiskelijoille muodostuu asiasta selkeä kokonaiskuva. Siksi lähestyimme asiaa pedagogisen mallin, myyjänvastuupolun avulla.
Kaikki Suomen peruskoulut ovat toistaiseksi suljettuja ja sen takia kokosimme opettajille heti käyttöönotettavia oppimistehtäviä. Harjoitusten toteuttaminen ei vaadi läsnäoloa koulussa.
Seuraavat harjoitukset soveltuvat kotitalouden opettamiseen peruskoulussa. Harjoituksissa huomioidaan kuluttamiseen liittyvän ostopolun kokonaisvaltaisuus, minkä vuoksi etäopiskelupaketti sisältää harjoituksia kaikista ostopolun vaiheista. Vaiheita on viisi: minä kuluttajana, mainonta, kaupanteko, erilaiset kulutustilanteet ja niihin reagoiminen sekä tuotteiden jatkokäyttö tai kierrättäminen.
Tulevana sunnuntaina 15.3.2020 vietetään vuosittaista kansainvälistä kuluttajan oikeuksien päivää. Päivää on vietetty maailmanlaajuisesti jo 37 vuoden ajan ja sen tavoitteena on lisätä tietoisuutta kuluttajan oikeuksista sekä muistuttaa kuluttajansuojan tärkeästä roolista. Kansainvälisen kuluttajan oikeuksien päivän kunniaksi nostamme tällä viikolla esille materiaaleja, joita voit hyödyntää kuluttajansuojan opettamisessa.
Kuluttajansuojaan kannattaa tutustua viime vuonna julkaisemamme videon avulla, joka on saatavilla yhdeksällä eri kielellä.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on tuottanut kokonaiskuvan maamme kauppatieteiden ja liiketalouden koulutustarjonnan nykytilasta sekä tutkintojen osaamislähtöisyydestä ja työelämärelevanssista.
Alkuvuodesta 2020 valmistuneessa arvioinnissa tarkasteltiin myös koulutusalan vahvuuksia ja kehittämistarpeita sekä korkeakoulujen kykyä kehittää koulutustarjontaansa työelämän osaamisvaatimukset huomioiden. Myös alan jatkuvan oppimisen tarjonta oli tarkastelussa mukana. Arviointiin osallistuivat kaikki maamme kauppatieteiden koulutusta tarjoavat 10 yliopistoa ja 21 liiketalouden koulutusta järjestävää ammattikorkeakoulua tutkinto-ohjelmineen (n=174).
Vahvaa työelämälähtöisyyttä
Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulututkintojen vahvuudeksi osoittautui tutkintorakenne, joka tuottaa sekä geneerisiä työelämävalmiuksia että kaupallisen alan sisällöllistä osaamista. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat luonteeltaan työelämälähtöisiä. Yliopistotutkinnoissa puolestaan korostuu tutkimukseen perustuva työelämä- ja tieteellinen osaaminen. Alalla vallitsee laaja yhteisymmärrys niistä tiedoista ja taidoista, jotka kaupallisen alan korkeakoulututkinnon (Tradenomi AMK / YAMK, KTK ja KTM) suorittaneen tulee hallita työelämässä pärjätäkseen. Alan tutkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin.Lue lisää
Maaliskuussa 15.3. vietetään kansainvälistä kuluttajanoikeuksien päivää. Ota kuluttajansuojan teemat mukaan opetukseesi!
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on julkaissut opetusmateriaalin perusopetuksen yläluokille. Ostajan askeleet -testi ja opettajan materiaali kiteyttävät kuluttajakasvatukseen kehitetyn ostopolkumallin niin, että opetuksessa voi sen avulla käsitellä kulloinkin ajankohtaisia kuluttajailmiöitä. Tänä vuonna teemana on maksutavat.
Ostajan askeleissa lähtökohta on kokonaisvaltainen oppiminen: perinteisiä kuluttajakasvatuksen sisältöalueita tarkastellaan samanaikaisesti kaupanteon toimintatapojen ja ikäkaudelle tyypillisten ostosten tekemisen kautta.
Talouskasvatuksen tarve on ollut esillä viime aikoina laajalti. Taloustaitoja ei voi hallita ilman kaupankäynnin (mainonnanlukutaidon, sopimusten tekemisen ja irtisanomisen tai reklamoinnin) taitojen käsittelemistä.
Vinkkejä kuluttajanoikeuksien päivän suunnitteluun:
Tutustuin harjoittelujaksoni alussa blogin julkaisuarkistoon, mistä löysinkin paljon mielenkiintoista luettavaa. Valitsin postauksista omat suosikkini, joiden lukemista suosittelen myös sinulle. Postaukset puhuttelivat minua ajankohtaisuudellaan samalla herätellen minua pohtimaan omaa toimintaani niin kuluttajana kuin tulevana opettajanakin.
Teksti on julkaistu elokuussa 2018, mutta maksutapojen nopean kehityksen vuoksi aihe puhututtaa edelleen. Uudet maksutavat tekevät maksamisesta entistä helpompaa ja abstraktimpaa, mikä voi hämärtää kuluttajien käsitystä heidän rahankäytöstään. Pysymmekö kuluttajina mukana muutoksessa?
Maksutapojen nopea kehittyminen käy ilmi myös tilastoista. Suomen pankin mukaan lähimaksamisen ja mobiilimaksamisen määrä on kasvanut tasaisesti vuosittain ja vuonna 2018 lähimaksua hyödynnettiin jo joka kolmannessa korttiostossa. Lähimaksamisen osuuden odotetaan kasvavan entisestään seuraavaan mittaukseen mennessä, sillä sen ostorajaa nostettiin vuonna 2019 aiemmasta 25 eurosta nykyiseen 50 euroon.
Muutokset maksamisessa tuovat omat haasteensa myös koulumaailmaan. Millä tavoin taloudenhallinnalliset toimenpiteet ja niiden opetteleminen tapahtuvat käytännössä ilman käteistä rahaa?
Tämä teksti herätti minut ajankohtaisuudellaan. Rahapelaamisesta käyty vilkas julkinen keskustelu lienee kantautunut myös useiden lukijoidemme korviin, minkä vuoksi uskon aiheen kiinnostavan myös teitä.
Aiemmin mainitsemani maksamisen tavoin myös rahapelaaminen on siirtymässä internetiin ja muihin sähköisiin kanaviin, mikä tekee rahapelaamisen entistä helpommin tavoitettavaksi – kulkeehan älypuhelin mukanamme kaikkialle. Verkkopelaamisen yleistymisen ohella on huomioitava, että rahapeliautomaatit olivat vielä muutama vuosi sitten eniten ongelmia aiheuttava pelimuoto.
Ongelmallista rahapelaamista tulee blogitekstin kirjoittajan, Anu Raijaksen mukaan ehkäistä kasvatuksellisin menetelmin myös kouluympäristössä. Kysymys kuuluukin, millä tavalla aihetta kannattaisi käsitellä esimerkiksi peruskoulussa, missä oppilaat ovat liian nuoria osallistumaan rahapeleihin.
Erityisesti tämä postaus sai minut pohtimaan omaa rooliani osana vaikuttamiselle altistavaa elinympäristöä. Aktiivisena sosiaalisen median käyttäjänä kohtaan vaikuttajamarkkinointia päivittäin. Vaikka koen suhtautuvani kriittisesti useimpiin sosiaalisessa mediassa törmäämiini mainoksiin, löydän itseni siitä huolimatta aika ajoin puolustamassa sellaista tuotetta tai palvelua, josta minulla ei todellisuudessa ole kokemusta. Vaikuttajamarkkinointi näyttäisi siis toimivan.
Myös oppijoilla lienee lukuisia kokemuksia mainituista aihepiireistä, mitä kannattaa hyödyntää myös oppimistilanteissa. Omien kokemusten tarkastelu voi sekä motivoida opiskeluun että mahdollistaa oivalluksien tapahtumisen.
Suosittelen lämpimästi kurkkaamaan tarkemmin valitsemani postaukset – etenkin, jos koet tarvitsevasi lisätietoa yllä mainituista aiheista. Uskon postausten tuovan sinulle uusia pohdinnan aiheita ajankohtaisista ilmiöistä, joita voit hyödyntää omassa arjessasi kuluttajana tai kasvattajana.
Kirjoittaja Noora Juntunen työskentelee kuluttajakasvatuksen harjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa kevään 2020 ajan. Noora on maisterivaiheen kotitalousopettajaopiskelija Helsingin yliopistosta.
Vaikuttajamarkkinointi on globaalisti kasvava markkinointimuoto. Vuoden 2019 Influencer Marketing Benchmark -raportin mukaan markkinan koko viime vuonna oli jopa 6,5 miljardia euroa. Tähän vaikuttajien joukkoon mahtuu kaikenikäisiä vaikuttajia – myös alaikäisiä. Nuoret eivät ole pelkästään vaikuttamisen kohteita vaan yleistyvässä määrin myös vaikutusvaltaisia vaikuttajia. Maailman eniten tienaava Youtube-tähti onkin vasta 7-vuotias, joka avaa videoilla lelupaketteja ja leikkii kameran edessä yksin ja perheensä kanssa.
Sosiaalisen median suositut palvelut kuten Instagram, WhatsApp, Youtube, Snapchat, TikTok ja Twitch ovat myös alaikäisten suosiossa. Somekanavien seuraajana jokainen onkin mahdollinen kuluttaja, jolla on aina oikeus tietää, milloin häneen yritetään vaikuttaa kaupallisesti. Sosiaalinen media on läsnä nuorten arjessa joka päivä ja sen avulla nuoret kykenevät laajaan vaikuttamiseen julkaisemalla videoita, kirjoittamalla blogeja sekä osallistumalla erilaisten ryhmien keskusteluihin.
Somevaikuttaja on monille yrityksille tärkeä markkinointikanava ja nuorten keskuudessa kenties tämän hetken trendikkäin ammatti.Lue lisää
