Matkapuhelinsovellus oman talouden hallintaan nuorille

Ei kommentteja

Kirjoittajat Hanna Laine, Henna Puukko ja Timo Huomo opiskelevat Helsingin yliopistossa. He tekivät yhteistyötä Mun talous -hankkeen kanssa. (Rahapaja blogikirjoitus 4/8)

Työpajassamme oli ideana kehittää matkapuhelinsovellusta tukemaan jokapäiväistä oman talouden hallintaa. Sovellusta varten olimme ideoineet noin 15 toimintoa, joita valmiissa sovelluksessa voisiolla mukana. Näistä pajaan osallistuvat ryhmät, joita oli yhdeksän kappaletta, saivat valita mieleisensä 5 toimintoa ja kasata toiminnot mind mapin muodossa taululle. Keskustelimme pajaan osallistuneiden ryhmien kanssa ja pyysimme heitä myös perustelemaan valitsemansa toiminnot. Poimimme lopuksi 5 toimintoa, jotka nousivat useimmin esille mind mapeissa. Nämä toiminnot olisivat nuorten mielestä siis sopivimmat sovellukseen. Näiden toimintojen avulla nuoret kokisivat saavansa parhaiten hahmotettua kokonaiskuvan talouden hallinnasta.

Keskustelussa kävi ilmi, että sovelluksen pohjana tulisi olla toiminto, joka näyttää tilin reaaliaikaisen saldon käyttäjälle nopeasti. Saldo toimisi pohjana muille sovelluksen toiminnoille. Sovellus olisi siten kytkettynä verkkopankkiin, josta tämä tieto saataisiin.

Seuraavaksi tärkeimmäksi osallistujat valitsivat säästösuunnitelma-toiminnon, johon voitaisiin yhdistää esimerkiksi haave tai tavoite. Näin olisi mahdollista seurata oman säästötavoitteen toteutumista. Opiskelijat nostivat esiin pienempiä ja suurempia säästötavoitteita, kuten ”toivelista” tai lomamatkoja, joiden saavuttamisessa säästösuunnitelma auttaisi konkreettisesti.

Kolmanneksi tärkeimmäksi nousi hintavertailu-toiminto. Erityisesti elintarvikkeiden hintavertailun mahdollisuus kiinnosti osallistujia. Hintavertailu nähtiin tärkeäksi erityisesti lähikauppojen välillä, sillä monilla kaupungissa asuvilla on useita vaihtoehtoisia lähikauppoja. Yksi ryhmä ehdotti myös tarjoushaukka-toimintoa, joka pohjautuisi käyttäjien ilmoittamiin tarjouksiin eri kaupoista.

Kokonaiskulutuksen graafinen tarkkailu nähtiin neljänneksi tärkeimpänä toimintona. Ryhmät ideoivat esimerkiksi kulutuksen esittämistä palkkeina kulutuslajin mukaan. Monessa ryhmässä opiskelijat totesivat, että graafisten taulukoiden ja kuvien avulla oman talouden hallinta ja kokonaiskuvan käsittäminen olisi helpompaa verrattuna esimerkiksi menojen ja tulojen seurantaan tiliotteelta, josta kokonaiskuvan luominen on vaivalloisempaa. Ryhmien ideoita oli mm. omien ostosten kuvaaminen sovellukseen sekä “kulutuskakku”, josta lähtisi täytteitä sen mukaan kun oma budjetti kuluisi.

Lisäksi opiskelijat toivoivat kännykkäsovellukseen push- ilmoituksia toimimaan eräänlaisena kulutushälyttimenä; se ilmoittaisi esimerkiksi silloin, kun kuukausibudjetti on käytetty puolilleen tai kun e-laskujen maksun eräpäivät lähestyvät. Push-ilmoituksia haluttiin muistuttamaan erityisesti silloin, jos kuluttamisen taso nousisi merkittävästi. Näin ne varoittaisivat liiallisesta rahankulutuksesta.

Työpajassa kävi ilmi, että erilaisia taloudenhallintaa helpottavia toimintoja yhteen kokoava sovellus olisi erittäin toivottu apuväline erityisesti opiskelijoiden arkeen. Helppokäyttöinen ja helppolukuisia graafisia kuvia sisältävä sovellus auttaisi erityisesti silloin, kun rahatilanne on hieman heikompi. Työpajassa ideoita syntyi paljon ja selväksi kävi ainakin se, että osallistujat olivat tietoisia siitä, mitä osa-alueita kulutuksesta on hyvä tarkkailla, jotta rahankäyttö ja oma taloudenhallinta pysyvät hallinnassa ja toimivina.
Mun talous_ Rahapaja


Julkaisimme maaliskuussa 2015 Rahapajaa toteuttaneiden opiskelijoiden kirjoituksia. He suorittivat kuluttajaekonomian opintojaksoa ”Kotitalouden voimavarat” ja edustavat eri oppineita eri puolilta Helsingin yliopistoa. Kirjoituksissa opiskelijat kertovat työpajoista, jotka he järjestivät yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Kaikki Rahapaja-blogisarjassa julkaistut artikkelit: