Kotitaloudet elävät teknologisoituvaa aikaa, joka helpottaa tuotteiden ja palvelujen tilaamista ja sopimusten tekemistä sekä laskujen maksamista. Toisaalta arki etääntyy ruoan tuotannosta, kun oma ruoanvalmistus ja yhteiset ruokailuhetket vähenevät. Ruokakulttuurin muutos ja ruokasivistys puhuttavat. Yhä useammalta nuorelta ja aikuiselta on rapistunut arkiseen kaupankäyntiin, taloudenpitoon, asumiseen ja syömiseen liittyvä osaaminen. Kotitalouden opetus kouluissa ja oppilaitoksissa luo osaltaan tulevaisuuden kotia ja kulttuuria.
Koulujen toimintakulttuuri ja opetuksen suunnittelu uudistuvat. Opetussuunnitelma antaa raamit ja käytänteet koulun opetus- ja kasvatustyölle. Sen tavoitteena on ohjata opettajaa mahdollistamaan kaikkien oppilaiden mielekäs ja tavoitteellinen oppiminen. Meneillään oleva peruskoulu-uudistus on suuri muutos – erityisesti opetuksen suunnittelussa ja pedagogiikassa. Uusien opetussuunnitelman perusteiden tavoitteissa kuvataan opettajan työ eli se, miten keskeisiä taitoja opetetaan. Kotitalousopetuksessa sisältöjen valinnoissa otetaan huomioon monipuolinen kotitaloudellisen osaamisen ja ajattelun kehittyminen sekä kestävään tulevaisuuteen tähtäävä toiminta. Oppilaan hyvä osaaminen kuvataan oppilaan osaamisen arvioinnin kriteereissä.
Opetussuunnitelma on opettajan strateginen työkalu opetuksen ja ohjauksen toteuttamiseen. Sitä käyttämällä opettaja rakentaa osaltaan suunnitelmallista kasvun ja oppimisen jatkumoa. Opetuksessa otetaan huomioon oppijan kehitysvaihe. Opettaja tarkentaa oppimistavoitteita oppilasryhmälleen soveltuviksi sekä käyttää oppimistehtäviä ja sisältöjä tavoitteiden toteuttamiseen. Opettaja voi lisätä oppilaslähtöisyyttä valitsemalla sisältöjä olosuhteiden ja koulun omien painotusten mukaisesti.
Opettajan toiminnan lähtökohtana ovat opettamisen tavoitteet. Oppilaan oppimista voidaan parhaiten edistää, kun opettaja tunnistaa ja käyttää oppimistehtävissä kulutukseen liittyviä ilmiöitä ja toteuttaa opetuksen mahdollisimman todellisessa ympäristössä. Kun opetuksen tavoitteet ovat selkeät ja suunnitellut, oppilas saa tilaa luovalle ajattelulleen sekä mahdollisuuden tutkimiseen ja oivalluksiin. Tämä yhdessä jatkuvan palautteen kanssa helpottaa oppimista. Turvallisessa oppimisympäristössä oppilaat nauttivat yhdessä tekemisestä, tiedon jakamisesta ja kokeilemisesta. Oppimiseen ja kokeilukulttuuriin kuuluvat myös epäonnistumiset.
Käytännön esimerkki:
Opettaja valitsee opetussuunnitelman perusteista opetuksen tavoitteen ”ohjata oppilasta ongelmanratkaisuun ja luovuuteen erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä” (T 12). Hän valitsee sisältöalueeksi Kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa (S3). Tavoitetta tukeva oppimistehtävä oppilaan arjesta voi olla vaikka oman älypuhelimen rikkoutuminen: Miten tilanteessa toimitaan?
Peruskoulun kotitalousopetuksen kokonaisuudessa otetaan huomioon kaikki tavoitealueet* eri sisältöalueiden** näkökulmasta. Yksittäisiä sisältövaatimuksia ei ole. Uusi OPS tulee käyttöön portaittain vuoden 2016 elokuun alusta lähtien. Opetushallitus tukee ja ohjaa paikallista työtä mm. omilla OPS2016 –verkkosivuillaan.
*Tavoitealueet = Käytännön toimintataidot, Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä Tiedonhallintataidot.
**Sisältöalueet = Ruokaosaaminen ja ruokakulttuuri, Asuminen ja yhdessä eläminen, Kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa.
Kirjoittaja
Opetusneuvos Marjaana Manninen toimii Opetushallituksessa opetussuunnitelmatyön ja kotitalousopetuksen asiantuntija –tehtävässä. Työtehtäviin kuuluu myös yleissivistävän koulutuksen kuluttajakasvatuksen, kouluruokailun ja tapakasvatuksen kehittäminen sekä kestävän kehityksen aihekokonaisuus.
Hyvä teksti uudesta opsista. Loistava Malliesimerkki oli hyvä avaus ops-työhön. Nyt meidän vaan tulee miettiä todellisia ja konkreettisia arjessa tarvittavia taitoja/tietoja nyt ja tulevaisuudessa. Kotitalousopetuksella on merkittävä vaikutus ihmisten kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.
TykkääTykkää