Tekemällä oppiminen kehittää päätöksentekotaitoja

Kulttuurissamme on vahvasti vallalla käsitys tiedon lisäämisen sivistävästä vaikutuksesta, ja tiedon on uskottu muuttavan käyttäytymistämme.

Kuluttajina emme kuitenkaan ole kovin rationaalisia, joten tästä näkökulmasta käsityksemme kuluttajatiedon oppimisesta vaatii kehittämistä. Käyttäytymisemme on ennustettavaa, ja meillä kaikilla on yhteisiä ”lajityypillisiä” menettelytapoja kuluttajina:

• Valitsemme helpon ratkaisun
• Tunteisiin vetoaminen vaikuttaa
• Muiden ihmisten valinnat ohjaavat meitä

Tiedon kautta oivaltamisen sijaan ihminen omaksuu toimintatapoja parhaiten tekemällä, rutiineista ja malleista. Uusi OPS 2016 korostaa oppilaan aktiivisuutta ja tekemällä oppimista. Onnistuneella pedagogiikalla voi hieman murtaa haitallisia syvälle juurtuneita toimintamalleja. Esimerkkinä pedagogiikasta on tiedon syvenemistä kuvaava MITÄ, MITEN, MIKSI -lähestymistapa.

Ehdotankin, että käsitteiden opettamisen ohella tarjoaisimme oppilaille kokemuksia meistä ihmisistä ja erityisesti siitä, miten käyttäydymme. Kuluttajaosaamiseen sisältyy sen tosiasian tunnustaminen ja tiedostaminen, että ihmisillä on tiettyjä käyttäytymismalleja, jotka ovat kaikille yhteisiä ja joita käytetään hyödyksi kaupallisessa vaikuttamisessa.

Kuluttajataitojen oppiminen alkaa siitä, että orientoidumme kulutuksen toimintaympäristöön. MITÄ ja keitä me olemme, mitä kuluttaminen on ja mikä sitä ohjaa?

Jo varsin nuorten oppijoiden kanssa voi tunnustella, miksi on välillä niin vaikeaa vastustaa kiusausta. Samalla opitaan tunnetaitoja. Ylemmillä luokilla tutkitaan niitä tunteita ja tilanteita, kun oppilas huomaa tehneensä tyhmän päätöksen, vaikka tietotasolla olisikin epäillyt päätöksen kannattavuutta pidemmällä tähtäimellä.

Kun kuluttaja- ja taloustaitoja opettaa, kannattaa pitää mielessä, että ihminen ei valintoja tehdessään käytä aikaansa ja kykyjään ”tietokonemaisiin” päätöksiin. Opetuksessa ihmisen epätäydellisyyttä voidaan korjata harjoittelemalla ja tekemällä, tutkimalla ja eläytymällä. Laajan ja käsitteellisen MIKSI-tiedon ohella kannattaa siis opettaa käytännöllisiä nyrkkisääntöjä arjenhallintaan. On tärkeää hahmottaa, MITEN arjen asiat tehdään.

Lapsi ei ole vielä kuluttaja, vaan toimii kotitalouden ja kouluyhteisön yhteisten resurssien käyttäjänä – kuluttaen niitä. Harjoittelemalla tekemistä ja päätöstentekomalleja lapsi oppii itsestään itsestään, tunteistaan ja vaikuttimistaan.

Lisää kirjoituksia käyttäytymisen taloustieteestä tulossa:
”Osta tänään, maksa myöhemmin” tai ”tilaa nyt, 0 euroa, jatkuu maksullisena, jos et erikseen peruuta” esim. näistä mainonnan keinoista ja niiden hyödyntämisen taustalla olevista käyttäytymismalleista voit lukea tulevista blogeista. Lue myös huhtikuussa tässä blogissa julkaistu Anja Peltosen kirjoitus ”Pelkkä tieto ei auta kuluttajaa”
Lue myös kotitalouden oppiaineen MITÄ, MITEN, MIKSI – pedagogiikasta