Oletko kuluttajakasvatuksen myytin murtaja?

OPS 2016 on paikallisesti työn alla. Se mahdollistaa monipuolisen kuluttajakasvatuksen. Kuluttajuus on monessa oppiaineessa ja laaja-alaisessa osaamisessa mukana.

Kun vuonna 2002 aloittelin kuluttajakasvatuksen asiantuntijana, mietittiin voiko lasta edes pitää kuluttajana. Törmäsinpä usein myös kriittiseen tokaisuun, että mikä ihmeen kuluttajakasvatus – kuluttamaan ei pidä opettaa, ainakaan koulussa. Nyt enää harva kyseenalaistaa esimerkiksi taloustaitojen tärkeyttä.

Vieläkin soraääniä kuuluu siinä, kenen vastuulla on opettaa lapselle kuluttajataitoja – kodin vai koulun. Oletko sinä valmis ottamaan kopin ja opettamaan taitoja, joille ei ole kasvatusperinteitä kodeissa eikä kouluissa.

Myytit pitävät meitä kiinni menneessä tavassa oppia ja opettaa. Tällaisia mielipiteiteitä ja myyttejä olen omassa työssäni kuullut:

  • Lapset eivät ole kiinnostuneita rahasta tai ostosten teosta – kuluttaja-asioita ei kannata opettaa.
  • Koulussa ei pidä puhua kodin raha-asioista, koska on olemassa köyhiä perheitä.
  • Kuluttaja-asiat ovat niin monimutkaisia, joita ei voi opettaa ennen kuin yhdeksännellä luokalla.
  • Kuluttajataitoja ei voi opettaa kotitalouden tunnilla, koska se vie aikaa ja lapset haluavat syötävää jokaisella oppitunnilla.
  • Talouskasvatus on eri asia kuin kuluttajakasvatus.
  • Vastuullinen kuluttaminen = ympäristötietoinen kuluttaminen.

Onko sinulla omia kokemuksia kuluttajakasvatuksen myyteistä? Entä toimivia tapoja murtaa niitä? Jaa kokemuksesi blogin vastauskentässä kaikille lukijoille.

Lisäapuja myytin murtajalle

Hyödynnä kuluttajakasvatuksen tukimateriaalia kotitalousopetuksen suunnittelussa

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on yhteistyössä Opetushallituksen kanssa laatinut Edu.fi-sivustolle aineiston, josta saa ideoita kuluttajaosaamisen syventämiseen kotitalousopetuksessa. Lisäksi tukiaineisto tarjoaa käytännön ehdotuksia ja esimerkkejä kotitalouden kolmen sisältöalueen integroimiseksi ja osaamisen syventämiseksi.

Aineiston tarkoitus on tukea kotitalouden paikallista opetussuunnitelmatyötä ja opettajien oman opetuksen suunnittelua erityisesti kuluttajataitoihin liittyvien tavoitteiden ja ”kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa” -sisältöalueen osalta.

Tukimateriaalin kantava ajatus on, että kuluttajuus on mukana kotitalousopetuksen jokaisella oppitunnilla. Kotitalouden kuluttajakasvatuksen kokonaisuus muodostuu eheäksi, kun sitä toteutetaan yhdistettynä kahteen muuhun kotitalouden sisältöalueeseen.

Aineiston yhtenä näkökulmana on kotitalouden kuluttajaosaamisen kehittyminen ikäkausittain. Aineistossa esiteltyä kehystä voi käyttää kuluttajakasvatuksen oppimisjatkumon suunnitteluun eri vuosiluokille.

OPS 2016 tarjoaa mahdollisuuksia kuluttajakasvatukseen monessa yhteydessä. Suunnittelu lähtee tavoitteita tukevasta sisältöjen valinnasta sekä oppilaiden mielekkäiksi kokemista aihepiireistä. Arkielämään liittyviä sisältöjä käytetään oppimisen työkaluina. Uudessa tukiaineistossa esitellään kuluttajakasvatuksen yhtymäkohdat eri oppiaineisiin ja laaja-alaiseen osaamiseen – taulukkoon on koottuna esimerkkejä, teemoja ja vinkkejä monialaisten oppimistehtävien ja kokonaisuuksien suunnitteluun.

Tutustu aineistoon


Kirjoittaja

Taina Mäntylä toimii KKV:ssa kuluttajakasvatuksen asiantuntijana. Taustaltaan Taina on kuluttaja, kotitalousopettaja ja lastentarhaopettaja, joka on opettanut ja kasvattanut työhistoriansa aikana melkein kaiken ikäisiä.

Tulojen ja menojen tasapainottaminen – miksi se on niin vaikeaa?

Tulojen ja menojen tasapainottamisen pitäisi olla varsin helppoa. Kulutetaan vain sen verran, kun on rahaa. Ei se sen kummallisempaa ole!

Mutta, mutta: ei meitä ihmisiä ole rakennettu niin, että se olisi helppoa ja yksinkertaista.

Kuluttajina meillä on tarpeemme, ja markkinavoimat luovat meille jatkuvasti lisää mahdollisuuksia ostella tuotteiden ja palvelusten runsaasta tarjonnasta. Yleensä meillä kuitenkin on vain rajallinen määrä rahaa kuluttamiseen.

Nuorena teemme usein rahataloutemme kannalta isoja ja kauas kantoisia taloudellisia hankintoja. Tuolloin on herkkyysaika perustaa perhe, ostaa asunto ja kalustaa se. Monet tarvitsevat myös auton. Tätä aikaa edeltää usein vielä opintojen suorittaminen. Näitä kaikkia rahoittamaan useimmat meistä tarvitsevat lainaa. Ja lainaa uskallamme ottaa, sillä olemmehan optimistisia ja luotamme tulevaisuudessa kaiken järjestyvän hyvin – ilman optimismia emme ihmiskuntana olisi saavuttaneet sitä kaikkea, mistä nyt saamme nauttia. Oma talous on stabiilia tasaisesti nousevaa käyrää kohti lainattomuutta.

Kaikille meille ei kuitenkaan elämä ole niin tasainen ja yksinkertainen – on avioeroja, työttömyyttä, sairautta ja monta muuta tilannetta, jotka saattavat luistaa talouden raiteilta. Joskus pienempikin kupru saattaa heilauttaa talouden sekamelskaan.

Miksi elämän vastoinkäymiset vaikuttavat niin paljon omaan talouteen? Miksi emme osaa sopeuttaa talouttamme muuttuviin tilanteisiin?

Usein on niin, että olemme tehneet taloudellisia päätöksiä, joista irrottautuminen nopeasti on mahdotonta. Asuntolainasta irti pääseminen tapahtuu asunnon myynnillä ja lainan poismaksulla. Näin usein, mutta myytävä asunto merkitseekin kotia ja kodista on jo paljon vaikeampaa luopua. Kotiin kohdistuu paljon tunteita. Toisaalta voi olla, ettei asunnon myynti tee lainattomaksi. Voi olla, ettei asunnon myynnistä saatavilla rahoilla voi kuitata asuntovelkaa kokonaan vaan siitä jää jäljelle osa. Tällainen tilanne ei innosta myymään asuntoa, vaikka se rationaalisesti ajatellen olisikin järkevää.

Monet muutkin hankinnat – vaikkakin pienemmät – ovat samantyyppisiä. Esimerkiksi matkapuhelin on saatettu ostaa pitkäaikaisella sopimuksella. Puhelinta tarvitaan, eikä sen myynnillä välttämättä pystytä maksamaan lainaosuutta kokonaan pois ja edelleen jää tarve korvaavan puhelimen hankkimiselle.

On myös tilanteita, joissa talous on niin tiukka, ettei se kestä yhtään ylimääräisiä kustannuksia. Yhden sellaisen ilmestyminen saattaa ylivelkaannuttaa ja toipuminen siitä kestää pitkän aikaa.

Voisiko talouden sopeuttamiseen yllättävissä tilanteissa olla jokin keino?

Paras keino on oman talouden tunteminen, ja erityisesti sen rakenteen tunteminen. Mitä kustannuseriä omassa taloudessa on sellaisia, jotka on välttämätöntä maksaa joka kuukausi tai muissa jaksoissa? Millaisiin sopimuksiin ne perustuvat? Mitkä ovat sellaisia kulueriä, jotka joustavat helposti? Ja mitkä ovat jossain näiden välillä? On hyvä myös tietää, mitkä kuluerät ovat sellaisia, joista ei missään tapauksessa voi eikä halua luopua.

On mielenkiintoista tietää ja seurata, mitä erilaisia laskuja ja kustannuksia kunakin kuukautena tulee maksettavaksi. Kun tietää tulonsa ja menonsa kuukausittain koko vuodelta, helpottaa tieto talouden suunnittelussa ja muutosten tekemistä kulutuskäyttäytymiseen. Tällöin on helpompi varautua tulevaan – niihin isoihin ja pieniin hankintoihin.

Kirjoittaja Sanna Helesuo on MMM ja työskennellyt yli 20 vuotta talous- ja velkaneuvontaan liittyvissä tehtävissä.

 

Tunnistatko ostopolulle jättämäsi jäljet?

Näet kaupungilla liikkuessasi hienot kengät, jonka tyyppisiä olet jo nähnyt blogeissa ja muotijutuissa. Päätät ostaa samanlaiset. Nappaat älypuhelimella kuvan kengistä ja etsit Googlesta brändin verkkosivut. Sivustolla olevassa virtuaalisessa esittelytilassa kokeilet kenkien sopivuutta omiin asuihisi lisäämällä sen omiin kuviisi. Jaat kuvat sosiaalisessa mediassa ja odotat kommentteja kavereiltasi. Päätät vielä käyttää netissä brändin tarjoamaa kustomointimahdollisuutta. Tämän jälkeen teet tilauksen verkosta, valitset toimituspisteen lähellä asuinpaikkaasi tai suoraan kotiisi ja maksat tilauksen verkkomaksuna. Seuraavana päivänä voit käydä noutamassa kengät tai lähetti tuo ne kotiovellesi. Ostopolun viimeisenä vaiheena voit kirjoittaa hankinnastasi Facebookiin. Brändi vuorostaan alkaa lähestyä sinua muutaman viikon päästä tarjoamalla jotain sinua kiinnostavaa uutuutta, joka ehkä sopii hankkimiesi kenkien kanssa yhteen.

Edellä kuvattuun ostoprosessin hallintaan voi opetus antaa valmiuksia. Ostoprosessin hallintaa tarvitsemme, jotta osaamme jarruttaa, kun esimerkiksi rahat eivät riitä, tai kun haluamme omalla toiminnalla säästää luonnonvaroja tai vaikuttaa vaikkapa globaaliin oikeudenmukaisuuteen.

Ostaminen on paljon enemmän kuin yksittäinen asiakkaan ja kauppiaan välinen maksutapahtuma. Ostaminen on vain yksi etappi matkalla, jota voi kutsua ostopoluksi tai kuluttajan valintojen harkintamatkaksi. Polun voi loikkia hetkessä tai etappien läpikäynti voi kestää vuosia. Riippumatta toteutumisajasta, kuluttajan matkaan kuuluu seuraavat vaiheet:

  • Läsnäolo kaupallisten viestien maailmassa. Meitä kiinnostavia tuotetietoja on kaikkialla jatkuvasti ajan tasaisina ja saamme meille sopivia yksilöllisiä viestejä juuri oikealla hetkellä.
  • Harkinta. Kokoamme tietoa alustavasti brändeistä tai tuotteista, jotka otetaan mukaan varsinaiseen harkintaan. Ostoimpulssimme syntyvät kun surffailemme,ja hakukoneiden tuloksiin brändit voivat vaikuttaa hakukoneoptimoinnin ja -markkinoinnin avulla.
  • Arviointi. Vertailemme brändien ominaisuuksia kerätyn tiedon perusteella sekä arvioimme omaa taloudellista tilannettamme sekä todellisia tarpeitamme. Teemme arvioitamme brändistä kerätyn tiedon perusteella. Tietolähteinä toimivat verkkokaupan tuotesivut. Sivuilta löytyy ostajien tuotearvioita ja suosituksia. Niiden tarkoitus on vakuuttaa meitä kuluttajia. Tuotteita voimme vertailla myös esimerkiksi erilaisten vertailusivustojen kautta.
  • Ostotapahtuma. Valitaan mitä ostetaan, mistä ostetaan, millä ja miten maksetaan ja miten ostos halutaan toimitettavan. Koko ostotapahtuman voimme tehdä verkossa ja noutaa tuotteet myymälästä tai tilata ne postiin tai kotiin kuljetettuna.
  • Kokemus. Reagoimme ostotapahtumaan ja käytämme tuotetta tai brändiä. Voimme myös joutua tekemään kuluttajareklamaation. Ostotapahtumat ovat nykyisin julkisempia, myyjät toivovat kuluttajien kirjoittavan tuotearvioita tai kommentteja kauppiaiden Facebook-sivuille.
  • Uskollisuus. Mietimme kannattaako sama tuote tai brändi valita uudelleen. Myyjät hyötyvät monikanavaisesta ostamisesta. Digitaalisuus antaa myyjälle yhä paremmat välineet siihen, että kuluttaja valitsee saman yrityksen seuraavalla kerralla. Tallentuvat asiakastiedot ja muut big dataan perustuvat työkalut tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden uskollisuuden vahvistamiseen ja lisämyyntiin esimerkiksi kohdistetun jatkomarkkinoinnin avulla.

Ennen digitalisaatiota ostopolun vaiheiden seuraaminen ja niihin vaikuttaminen on ollut kauppiaille hankalaa ja perustunut summittaiseen tietoon kuluttajan käyttäytymisestä. Kauppias on voinut mainostaa lehdissä ja televisiossa, painattaa tuotekatalogeja ja toivoa parasta. Myös kuluttajalle mainonnan havaitseminen ja tunnistaminen on ollut helpompaa. Digitaalisuudella on ollut kaupantekoon valtava vaikutus. Pysyykö kuluttajataitojen opetus mukana tässä muutoksessa. Perinteisen kaupanteon on syrjäyttänyt verkkokauppa, älypuhelimet ja tabletit sekä uudet maksamisen muodot. Kaupasta on tullut monikanavaista.

Miten sinun opetuksesi aktivoi oppilasta hahmottamaan ostopolkuaan?

Oppia ostopolulle osa kaksi

Ostopolulla tarkoitetaan toimintaa ennen ostopäätöksen syntymistä. Mainostajan näkökulmasta tärkeintä on päästä potentiaalisen kuluttajan ostopolulle mahdollisimman varhain ja usein – tuote tai palvelu halutaan kuluttajan harkintaan.

Mainostaja haluaa tietää, miten ihminen käyttäytyy ja mikä vie ostopolulla eteenpäin. Tiedon avulla mainostajat luovat ihmisen arjen ja median käytön yhteyteen ”kohtaamisia”, joista syntyy vaikuttavia ja miellyttäviä jälkiä sekä positiivinen bränditietoisuus.

Olemmeko me kasvattajina tulleet ajatelleeksi verkkosurffailua, jota tapahtuu koulussa oppitunnin aikana tiedonhaun ja kotitehtävien äärellä. Mikä on opetuksen rooli ostopolulle ohjaajana, kun ostopolulla tarkoitetaan käytännössä kaikkea verkkosurffailua – myös koulussa tapahtuvaa.

Ja voisimmeko kääntää asian hyödyksi? Voisimme tietoisesti opetusta kehittämällä oppia ja opettaa ostopolulla kulkemista – vastuullisena ja aktiivisena kansalaisena, kuluttajana sekä mahdollisesti tulevana yrittäjänä.

OPS 2014 mukaan Tieto- ja viestintätekninen osaaminen karttuu kun koulutyössä harjoitellaan laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden käyttöä ja opetellaan niiden keskeisiä käyttö- ja toimintaperiaatteita. Oppilaita opastetaan käyttämään keskeisiä hakupalveluita, kokeilemaan eri työvälineitä ja tekemään pienimuotoisia tiedonhankintatehtäviä eri aihepiireistä ja itseä kiinnostavista asioista.

On selvää, että monilukutaitoa ei synny, jos laitteita, ohjelmia ja palveluita ei käytetä. Tiedon hakuun liittyen opetuksessa on tärkeää nostaa esille hakupalveluiden toiminnallisuuksien lisäksi se, mitä palveluiden taustalla on markkinoinnin näkökulmasta.

Oletko sinä pohtinut oppilaittesi kanssa esimerkiksi Googlen käytön yhteydessä sitä, miten ihmeessä se voi olla ilmainen. Mistä ilmaiset palvelut saavat resurssinsa toimia? Oletteko ottaneet selvää, miksi kuluttajana saat usein mainoksia niiltä yrityksiltä, joiden sivuilla olet juuri vieraillut?

Tiedonhaun opetukseen kuuluvat myös perustiedot kaupallisuudesta ja kaupallisesta viestinnästä. Tiedonhaun taitoihin kuuluu ymmärrys, että hakupalvelun ylläpitäjä haluaa tietää palvelun käyttäjästä mahdollisimman paljon myydäkseen tiedot eteenpäin. Ei ole mikään salaisuus, että mainostajat ostavat näitä tietoja, koska mainostaja haluaa tehdä päätöksiä, jotka perustuvat oikeaan tietoon kuluttajan käyttäytymisestä.

Jotta ymmärtää median ja bigdatan toimintaa, on tärkeää hahmottaa, että mainostajat haluavat tavoittaa ”oikeat” kuluttajat tuotteelleen yhä uudelleen. Ostopolku vahvistuu, kun samat tiedonhakijat tavoitetaan useasti eri laitteilla ja eri verkkopalveluissa.

Tiedon hakijan kokemus tuntuu siltä, että hän saa ”relevanttia sisältöä” ja miellyttäviä kohtaamisia. Koska kokemukset ovat vaikuttavia, kuluttajalta edellytetään monilukutaitoa – kykyä hahmottaa, milloin häneen yritetään vaikuttaa kaupallisesti.

Samalla kun OPS ohjaa käyttämään tiedonhankinnan opetuksessa ”itseä kiinnostavia asioita”, opettajan on erityisen tärkeää tiedostaa kiinnostavuuden ja ostopolun yhteys ja parhaimmillaan kääntää se mahdollisuudeksi käsitellä kysymystä.

  • Opetuksessa pitäisi kehittää monilukutaitoa, jonka avulla oppilas alkaa itse havaita milloin ja miten häneen pyritään vaikuttamaan ja päättää itse, suostuuko vaikutukselle alttiiksi vai ei.
  • Opetuksen pitää auttaa oppilasta kehittämään keinoja, joilla hän voi tiedostaa omat ostopolkunsa ja säädellä omaan kulutukseen personoituja vaikuttamisen keinoja
  • Media ja mediayhtiöt voisivat tehdä yhteistyötä koulujen kanssa ja kertoa avoimesti tiedonhakuun liittyvien ostopolkujen rakentamisesta. Vuoropuhelulla kuluttajan ja yrityksen välillä on mahdollista saavuttaa monia opetuksen tavoitteita eri oppiaineissa.