Opettajakoulutuksen kuluttajapäivä: Juhlien budjetointi

Työpiste 6.

Kuluttajapäivillä päästiin tutustumaan myös juhlien suunnitteluun ja budjetointiin. Työpiste toteutettiin yhdessä Marttaliiton kanssa. Idea lähti liikkeelle Marttojen ajatuksesta tuoda tulevan Suomi 100 vuotta -juhlavuoden teemaa esille. Martoilta kysytään usein neuvoja juhlien järjestämiseen liittyvissä asioissa ja kaivataan apua juhlien kustannusten suunnittelussa, erityisesti siinä, miten toteuttaa juhlat pienellä budjetilla.

Kuten kaikessa talouden suunnittelussa, myös juhlien järjestämisessä, on tärkeää laatia budjetti hyvissä ajoin. Juhlien suunnittelu kannattaa aloittaa miettimällä, kuinka paljon rahaa ja aikaa niihin on käytettävissä.

Tämän jälkeen on hyvä laskea juhlien vierasmäärä ja suunnitella missä juhlat järjestetään, miten koristellaan, mitä tarjotaan ja mitä ohjelmaa järjestään. Juhlien teema ja tyyli on myös vaikuttaa suunnitteluun.

Kuluttajapäivän työpisteessä harjoiteltiin kymmenelle hengelle järjestettävien juhlien budjetointia mahdollisimman edullisesti. Maksimibudjetti oli 120 €, johon tuli sisältyä makeat tarjottavat, suolaiset tarjottavat, juomat ja koristelu. Työpisteen vierailijoiden täytyi arvioida juhlien eri menoerien loppusumma mahdollisimman lähelle budjettia tai alittaa se. Juhlien eri kulut oli jaettu neljälle pöydälle: suolaiset ruoat, makeat ruoat, juomat ja koristelu. Pöydissä oli paperille kirjattuina eri vaihtoehtoja kuten ”suklaakakku leipomosta”, ”pihlajanoksia omasta metsästä” tai ”poreileva raparperijuoma, alkoholiton ja itse valmistettu”. Näistä osallistujat valitsivat budjettiin ja teemaan sopivan vaihtoehdon. Suunnitelmaan tuli ottaa mukaan niin itse tehtyjä kuin valmiina ostettuja tuotteita.

Osallistujat kokosivat suunnittelemansa juhlat suurelle seinälle, jossa ryhmien rakentamia juhlavaihtoehtoja voitiin yhdessä tarkastella.  Tämän jälkeen näytimme eri vaihtoehtojen arvioidut hinnat ja ryhmät laskivat, paljonko heidän suunnittelemaan juhlaan oli kulunut rahaa. Voittajaksi selvisi ryhmä, joka oli lähimpänä tavoitebudjettia.

Työpiste oli luonteeltaan toiminnallinen ja sen kautta osallistujat saivat päästää valloilleen sisäisen suunnittelijansa. Opiskelijat antoivat jo työpisteen aikana hyvää palautetta. He kokivat myös työpisteen käytännönläheiseksi. Mukaan työpisteestä lähtiessä sai ottaa mukaan Marttaliiton esitteitä.

Maria Sinivirta, Mari Herttuainen, Aura Ahola