By 
Kirkkonummella kaikkiin päiväkotiryhmiin on parin vuoden sisällä hankittu dokumenttikamerat, älytaulut ja tabletit. Ovatko kalliit laitteet oikeasti pienten lasten käytössä päiväkodin arjessa? Mitä laitteilla voisi käytännössä tehdä ja mitä lapset niiden kanssa touhutessa oppivat? Saadakseen vastaukset kysymyksiin, ryhmä Helsingin yliopiston lastentarhanopettajaopiskelijoita kävi Kirkkonummella Nissnikun päiväkodissa tutustumassa media- ja teknologiakasvatukseen.
”Kun itse tekee, niin ymmärtää”
Yhtenä tärkeimmistä asioista Nissnikussa pidetään sitä, että lapsi on toimija eikä vain valmiiksi luodun tuotteen käyttäjä. Kun lapset oppivat luomaan itse mediatuotteita, he eivät enää halua niin paljon pelata valmiiksi koodattuja pelejä. On paljon jännittävämpää ja innostavampaa luoda jotain itse.
Päiväkodin aikuiset eivät aina opeta yksityiskohtaisesti miten jotain ohjelmaa käytetään, vaan lapsen pitää itse keksiä miten laite tai ohjelma toimii. Silloin korostuvat onnistumisen kokemukset ja oivaltaminen, ja lapsi muistaa oppimansa paremmin. Toisinaan lapset jopa opettavat ylpeinä vanhempia tai läheisen koulun oppilaita sovellusten käytössä.
Päiväkodissa tuotetaan itse videoita animaatioista elokuviin (käytössä mm. sovellukset iMovie ja iStopmotion). Lapset oppivat tekemällä itse. He näkevät kuinka prosessi toimii ja sitä kautta ymmärtävät, ettei kaikki mitä mediassa nähdään ole totta.
Lasten kanssa on tehty esimerkiksi mainoksia heidän omiin elokuviinsa. Tällöin he oppivat ymmärtämään mainostajien tarkoitusperiä ja suhtautumaan mainontaan terveen kriittisesti. Lasten kanssa on myös käyty läpi äänimaailman ja musiikin vaikutusta videoiden tunnelmaan. Eräässä projektissa lapset saivat nauhoittaa vanhempiensa kanssa animaatioon omia ääniä, ja myöhemmin tarkastella erilaisia lopputuloksia.
Lapset ovat saaneet tehdä projektina myös sanomalehtä, jolloin pohdittiin mikä olisi tärkeää uutisoitavaa. Lapset saivat opettajien avustuksella kirjoittaa jostain aiheesta ja olla mukana lopputuotteen eli sanomalehden tekemisessä.
Lasten kanssa voidaan tutustua kuviin ja niiden tulkintaan monella tavalla. Valitusta kuvasta lapsille saatetaan ensin esitellä pieni osa, jonka perusteella lapset kertovat, mitä he kuvassa näkevät ja mitä kuvassa olevat henkilöt miettivät sekä miltä kuvan henkilöt näyttävät. Nähtyään koko kuvan lapset kertovat, mitä he näkevät nyt ja pohtivat esimerkiksi miksi kuva on mustavalkoinen.
Nissnikun päiväkodissa otettuja kuvia laitetaan Instagramiin ja lasten kanssa on keskusteltu siitä, mitä internetissä kannattaa jakaa. Lapset ovat oppineet, että Instagramiin laitetuissa kuvissa lasten kasvoja ei näy. Jotta heitä ei voi tunnistaa, he kääntävät kuvia otettaessa automaattisesti selkänsä kameralle.
Lapset ovat tehneet Päiväni eläimenä -kuvia, joissa he ovat pukeutuneet eläimiksi, valinneet haluamansa taustan ja työstäneet kuvan GS Wizard –ohjelmalla kokonaisuudeksi.
Lastentarhanopettajat kertoivat harjoitusten opettaneen lapsia katsomaan kuvia kriittisesti ja havaitsemaan esimerkiksi mitkä mainosten tai ohjelmien kuvat eivät ole ”oikeita”.
Erityisen innoissaan lapset ovat olleet QR-koodeista, joita voi nykyään havaita lähes kaikkialla. Päiväkodissa tähän innostukseen on tartuttu ja QR-koodeja hyödynnetään monella tavalla. Lapset saavat tuoda päiväkotiin esimerkiksi löytämiään elintarvikepakkauksia ja koodin takana olevaan materiaaliin tutustutaan yhdessä. Samalla aukeaa mahdollisuus keskustella siitä, miksi koodien taakse halutaan asettaa houkuttelevia videoita tai muuta mainosmateriaalia. Myös omien QR-koodien tekeminen on mahdollista ja näitä koodien taakse piilotettuja videoita onkin päiväkodissa löydettävissä monesta paikasta.
Nissnikun vierailumme vahvisti käsitystämme – media- ja teknologiakasvatus kuuluu ehdottomasti myös varhaiskasvatusikäisille!
Voit tutustua tarkemmin lapsia osallistaviin toimintaideoihin vaikkapa tämän sivuston avulla: http://mediahyrra.mediakasvatus.fi/
Helsingin Yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, Lastentarhanopettajan koulutus, Varhaiskasvatuksen pedagogiikka KL 2016
Kirjoittajat: Remes, Stenman, Romppanen, Selin ja Pakalén
Kulma 