By 
Vierailimme Espoossa Kaarnapurren päiväkodissa haastattelemassa lapsia logojen tuntemuksesta. Haastattelimme viittä eri-ikäistä lasta ja näytimme heille 18 eri logoa: automerkkejä, suomalaisia yrityksiä, ruokapaikkoja sekä kauppoja.
Lapsille suunnattu markkinointi on kasvanut ja kasvaa edelleen. Lapset näkevät mainontaa ympärillään joka päivä: televisiossa, kaduilla, lehdissä ja internetissä. Jo pienetkin lapset tunnistavat valtavia määriä brändejä ja logoja. Tästä kiinnostuneina halusimme ottaa selvää, miten bränditietoisuus näkyy 3-6-vuotiailla lapsilla.
Tarkoituksenamme oli valita logoja, jotka ovat tutumpia aikuisille kuin lapsille, ja tarkastella näin ollen kuinka tunnistettavia lapsille ovat tuotemerkit, joiden kuluttajia he eivät itse varsinaisesti ole.
Ennen haastatelua oletimme, että lapset olisivat tunnistaneet lähestulkoon kaikki logot mitä valitsimme, mutta todellisuudessa he tunnistivat noin puolet niistä. Tämä yllätti meidät positiivisesti.
Alan opiskelijoina koemme huolenaiheena kilpailuasetelman, jota lasten bränditietoisuus ruokkii. Kokemus itsestä muita huonompana on haitaksi terveen itsetunnon kehitykselle ja sosiaalisten suhteiden synnylle.
Miten kasvattaja voi vaikuttaa lapsen kuluttajuuteen ja siihen, miten lapsi kokee mainonnan?
Kysyimme tätä Kaarnapurren lastentarhanopettajalta Taija Levolta, joka kertoi päiväkodin henkilökunnan keskustelleen asiasta usein. Isoimpana asiana esille nousi kohtuus, ja miten ottaa se puheeksi vanhempien kanssa. Liiallinen ruutuaika ja esimerkiksi peleihin uppoutuminen voi syödä lapsen luovuutta sekä mielikuvituksellisuutta leikeissä. Toisaalta tabletit tarjoavat uusia mahdollisuuksia päiväkodin arkeen. Taija totesikin, että käyttäisi mielellään tabletteja opetuksessa, jos siihen olisi mahdollisuus.
Koska teknologian tai median käyttöä ei nykypäivänä voi välttää, lapsen lähellä olevat kasvattajat ovat tärkeässä roolissa siinä, että lapselle muodostuisi terve suhde mainontaan.
Kaikkea ei tarvitse saada, vaan lapselle tulee opettaa kohtuullisuutta. Lapset ovat haavoittuvaisia mainonnalle, ja kasvattajan tehtävä on hillitä liiallista markkinoinnin maailmaan uppoutumista. Kasvattajan vastuulla on opettaa lapselle mainonnan, markkinoinnin ja median tulkintaa.
Helsingin Yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, Lastentarhanopettajan koulutus, Varhaiskasvatuksen pedagogiikka KL 2016
Kirjoittajat: Anna Sihvo, Brunella Sandholm, Noora Syrjäläinen, Susanne Sandberg ja Tiiu Seppälä
Kulma 