By Sosiaalisen median verkostoissa on yleensä tietty ikäraja liittymiselle. Snapchat on viimeisin laajan suosion saavuttanut sovellus. Siellä ikäraja on 13 vuotta, mutta on tavanomaista, että tätä nuoremmatkin innostuvat näistä palveluista.
Niinpä 8-vuotias kirjautui kaverien suosituksesta Snapchatiin – siinä piti lapsen saaman evästyksen mukaan ”pikkasen valehdella” – ja liittyi seuraamaan kummisetäänsä, kun tätä tarjottiin puhelinnumerotietojen perusteella. Kummisedän tarinat ovat ihan jotain muuta kuin 8-vuotiaalle soveltuvia. Niinpä kummisetä blokkasi lapsen ja kertoi asiasta vanhemmille. Vanhemmat sopivat lapsen kanssa Snapchat-profiilin poistamisesta.
Useat vanhemmat kokevat ikärajat turhina, kun kaikki muut kuitenkin ovat palvelussa. Ikärajoilla on kuitenkin oikeasti merkitystä, sillä ne eivät ole vain amerikkalaisten firmojen varautumista joukkokanteisiin. Aineisto ei ole aina lasten silmille tarkoitettua, saatikka sopivaa.
Toinen puoli asiassa on lasten henkilötietojen käsittely ja käyttäminen markkinointitarkoituksiin. EU:n vuonna 2018 voimaantuleva tietosuoja-asetus lähtee siitä, että vanhemmat päättävät, haluavatko suojata lastensa henkilötietoja. Lapsi itse ei päätä. Lapsen henkilötietoja saa käsitellä vain, jos vanhemmat ovat antaneet suostumuksensa. Ikäraja on 16 vuotta, mutta kansallisesti voidaan säätää alemmasta ikärajasta – se ei saa kuitenkaan olla alle 13 vuotta.
Lapset eivät ole perillä henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä riskeistä, seurauksista, asianomaisista suojatoimista tai omista oikeuksistaan. Asetuksen mukaan rekisterinpitäjän pitää toteuttaa ”kohtuulliset toimenpiteet” tarkistaakseen, että lapsen huoltaja on antanut suostumuksen henkilötietojen käsittelyyn ”käytettävissä oleva teknologia huomioon ottaen”. Jos jatkossakin on mahdollista, että lapsi voi itse ilmoittaa ikänsä, eikä sitä tarkisteta, tietosuoja-asetuksen tavoite ei toteudu. Kun EU:n uusi tietosuoja-asetus tulee todeksi, on mahdollista vaatia, että lapsuudessa kerätyt tiedot poistetaan. Kun ikä on jo alun perin ilmoitettu väärin, syntyy tästä kiva soppa.
Tähän mennessä ei ole ollut vielä mahdollisuutta todentaa lapsen ikää luotettavalla tavalla verkossa. Vaikka teknologia on kehittynyt hurjasti, ikärajakysymykset ovat jääneet ratkaisematta. Iän todentaminen on kuitenkin olennaista sekä tietosuojasyistä että myös lapsen suojaamiseksi sopimattomalta aineistolta. Iso-Britannia on lähtenyt toimiin, jotta iän todentaminen toimisi verkossa. Syynä aloitteeseen on ensisijaisesti pornografisten sivustojen sulkeminen alaikäisiltä. Lähtökohtana on, että pelkästään syntymäajan kirjoittaminen sivuille ei jatkossa riitä. Ehdotus on ollut lausuntokierroksella. Valmisteilla on yhteenveto ja johtopäätökset lausunnoista.
Toivottavasti helposti toteutettava malli löytyy, jotta netissä voitaisiin tarvittaessa varmistaa palvelun käyttäjäksi haluavan ikä. Sitä ennen vanhempien on syytä seurata lastensa käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa ja miettiä, onko hyvä, että lapsi oppii iän valehtelemisen olevan ihan ok.
Kirjoittaja
Anja Peltonen toimii kansainvälisten kuluttaja-asioiden johtajana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa.
Kulma 