Maksusovellusten ihmeellinen maailma

Edellisessä teemapostauksessa käsittelimme mobiilimaksamista. Tällä kertaa perehdymme maksusovelluksiin.

Maksusovelluksia ovat älypuhelimeen ladattavat sovellukset, joiden kautta rahaa voi siirtää maksajalta saajalle. Sovelluksissa voi myös tarkastella omia tilejä ja omaa taloutta.

Monesti sovelluksilla pyritään helppokäyttöisyyteen, jolloin esimerkiksi tilinumeroa ei tarvitse maksun yhteydessä joka kerta kirjoittaa erikseen. Suomessa maksusovelluksia ovat lanseeranneet niin pankit kuin liittymien tarjoajat. Tunnettuja maksusovelluksia ovat Danske Bankin Mobile Pay, OP-ryhmän Pivo ja Elisan Elisa lompakko. Sovelluksia voivat useimmiten käyttää kaikkien pankkien ja liittymien asiakkaat.

Maksusovelluksissa mahdollistetaan maksaminen sähköisesti älylaitteella. Sovelluksessa voi maksamisen lisäksi yleensä suunnitella myös omaa talouttaan ja rahan käyttöä sekä siirtää rahaa esimerkiksi kaveriporukan kesken. Toimintona se on tilisiirron kaltainen, ja usein toteutettu korttimaksupohjaisesti, eli sovellukseen on liitetty maksukortin tiedot.

Koska nuorten käyttämät älypuhelimet täyttyvät sovelluksista, on todennäköistä, että myös maksusovellukset ovat heidän aktiivisessa käytössä. Opetuksessa on hyvä tarkastella sekä tapoja käyttää sovelluksia että rahankäyttöä sovellusten kautta. Koska maksusovelluksia voidaan käyttää monissa eri tilanteissa, niiden käyttö on syytä hallita.

Olemmeko tulevaisuudessa talousrannekkeen käyttäjiä?

Tulevaisuudessa sovellusten avulla maksamisen kautta kertyy yhä enemmän dataa. Samalla nähdään myös mahdollisuuksia oman talouden hallinnan oppimiseen. Nyt suosittujen aktiivisuusrannekkeiden sovellusten tapaan älypuhelin ja ranneke voisivat muistuttaa kuluttajaa hänen omista tavoitteistaan.

Taloustaitojen kokonaisuuden hahmottamisen taito korostuu

Pelkkä taloudenhallinnan sovelluksen käyttö ei tietenkään riitä. Tarvitaan myös taitoa asettaa sovellukseen omiin tuloihin ja menoihin perustuvat reunaehdot ja tavoitteet. Suosituiksi tulleiden aktiivisuusrannekkeiden sovellusten tapaan älypuhelin ja ranneke voisivat muistuttaa kuluttajaa hänen omista tavoitteistaan. Parhaimmillaan ranneke voisi väristä tai piipittää paikkatietojen avulla suosikkikahvilassa, mikäli viikon herkuttelukiintiö olisi täynnä. Samoin se voisi ilmoittaa vaikkapa verkkokaupassa, että mikäli ostat nyt vaatteita, ensi kuun vuokran maksu voi olla hankalaa. Kehityksessä voi nähdä mahdollisuuden oman talouden hallinnan oppimiseen.

Mitä maksu- ja taloudenhallinnan sovelluksista pitäisi koululaisille sitten opettaa? Vastaus on myös kirjoittajatiimillemme vielä epäselvä, mutta päätimme ottaa haasteen vastaan ja kokeilla sovelluksia. Kokemuksista voit lukea lisää elokuussa.

Ensi viikolla kirjoitamme lähimaksusta, joten pysy sähköisen maksamisen teemaviikoilla mukana!