By ”Opetuksessa voidaan käyttää samoja keinoja kuin mainonnassa ja herätellä lapsia ja nuoria näin tunnistamaan heihin kohdistuva kaupallinen vaikuttaminen. Suurin vastuu lepää kuitenkin yrityksillä, joiden tulee tehdä tunnistettavaa mainontaa myös verkossa. Tunnistamisen vaatimus korostuu, kun kohderyhmänä ovat lapset tai nuoret”, kirjoittaa kuluttaja-asiamies uusimmassa blogissaan. Kirjoitus pohjautuu tuoreisiin tutkimustuloksiin.
Tavat, tottumukset ja käsitykset syntyvät kaikkialla, muuallakin kuin koulussa tai kotona. Lapsi oppii kokemusten ja mallien kautta. Tärkeintä on ohjata ja auttaa lasta hahmottamaan ympäristöään. Mitä lapselle voi opettaa, millaisilla keskusteluilla, leikeillä ja toiminnalla lapsi saa käsitystä kaupallisesta viestinnästä?
Tutkitaan todellisen ja kuvitteellisen eroja
Alle koulu-ikäisen lapsen kanssa havainnoidaan ja nimetään ympäristöä. Median parissa aikuinen voi lapselle osoittaa: ”Tässä on mainos”. Lapsen kohdatessa mainontaa, aikuisen läsnäolo ja keskustelu lapsen kanssa on tärkeää. Lapsen voi osallistaa ostopäätöksiin ja pohtia yhdessä kulutustottumuksia. Jo alle kouluikäiselle kannattaa tuoda esiin tosiasiana, ettei ole mahdollista ostaa kaikkea mitä mainostetaan. Aikuisen kannattaa huolella valita millaisia mediasisältöjä lapsen käyttämissä laitteissa on saatavilla.
Tarkastellaan ja tunnistetaan mainoksia
Esi- ja alakoululainen harjoittelee median käyttöä. Hän tarvitsee median käytössään neuvoja, pelisääntöjä ja teknisiä suojauksia. Lasta voi mainosten nimeämisen lisäksi ohjata tarkastelemaan ja tunnistamaan erityyppisiä mainoksia. Tässä vaiheessa lapsi alkaa ymmärtää, että mainonnan tarkoitus on herättää ostohaluja. Aikuinen voi auttaa lasta muodostamaan kokonaiskäsitystä omasta mediaympäristöstään. Lapsi tarvitsee ohjausta mediasisältöjen valinnassa.
Otetaan selvää ja ihmetellään 
Kymmenen ja kahdentoista ikävuoden vaiheilla lapsi on jo itsenäinen median käyttäjä. Nyt harjoitellaan mainonnan lukutaitoa, tarkastellaan niitä eri muodoissa ja medioissa. Leikkimielellä voi myös lukea ja tulkita sopimustekstejä ja ”pieniä pränttejä”. Todellista ymmärtämistä ei vielä voi lapselta edellyttää. On kuitenkin hyvä puhua sopimuksen merkityksestä. Perheen rahankäytön pelisäännöistä sovitaan ja kerrotaan lapselle, ettei alaikäisenä voi tehdä sopimuksia.
Kannattaa seurata lapsen tapoja ja tottumuksia sekä sitä, miten lapsi itse ymmärtää kaupallisen ympäristönsä. Aikuinen asettaa teknisiä suojauksia, opastaa tietosuojassa ja harjaannuttaa lasta selviytymään arjessa.
Arvioidaan omaa ostopolkua ja tutkitaan mainonnan keinoja
Nuorta ohjataan tunnistamaan ja arvioimaan omaa ostopolkuaan. Kansalais- ja mediataidot kehittyvät, nyt viimeistään on osattava itsenäisesti turvata omat henkilökohtaiset tietonsa verkossa. Hyvällä ohjauksella nuoret havaitsevat helposti, miten heidän oma toimintansa verkossa vaikuttaa esimerkiksi heihin kohdennettuna mainontana. Sosiaalisen median mainosmaailmassa jaetaan mainostajien viestejä ja annetaan yrityksille tietoa itsestä ja omista kulutustottumuksista. Tärkeää on tunnistaa ja erottaa omat tarpeensa ja halunsa mainostulvan keskellä. Nuoren kanssa kannattaa pohtia, mitä itselle tarkoittaa joukkoon kuulumisen paine.
Lisätietoa:
Mainonnan lukutaidon kehittäminen ikäkausittain: Lasten ja nuorten kuluttajataidot –opetuksen tavoitteita
Taustatietoa kaupallisesta viestinnästä: Tietoa kaupallisen viestinnän ilmiöistä
Euroopan komission teettämä tutkimus: Study on the impact of marketing through social media, online games and mobile applications on children’s behavior
Kulma 