Taipuuko taloudellinen lukutaito digiaikaan?

Ei kommentteja

OECD:n uuden tutkimuksen mukaan suomalaisten taloudellinen lukutaito on 30 maan vertailussa toiseksi korkein. Paras taloudellinen lukutaito oli raportin mukaan Ranskassa. Tutkimuksen maista 17 on OECD-maita ja 13 OECD:n ulkopuolisia maita.

Tutkimuksessa taloudellisen lukutaidon määritelmä perustuu kolmeen eri osa-alueeseen, joissa suomalaiset olivat tasaisen vahvoja:

  • taloudellinen tietämys
  • taloudelliseen käyttäytyminen
  • taloudelliset asenteet

Tutkimuksen mukaan suomalaiset arvioivat itse taloudellisen lukutaitonsa hyväksi. Tietämystä mitattiin esimerkiksi korkotasoon ja inflaatioon hahmottamiseen liittyvillä kysymyksillä. Taloudellista käyttäytymistä mitattiin esimerkiksi budjetointiin, laskujen maksamiseen ja ostovertailuihin liittyvillä kysymyksillä. Taloudellisia asenteita puolestaan mitattiin säästämiseen ja suunnitelmallisuuteen liittyvillä kysymyksillä.

Mobile paymentTaloudellisen lukutaidon kehittäminen on maailmanlaajuinen haaste. OECD:n mukaan taloudellista osaamista tulisi parantaa entistä systemaattisemmin peruskoulutuksessa.

Sen lisäksi, että olemme sijoittuneet hyvin suhteessa muihin maihin, sisältävät syksyllä 2016 käyttöön otetut perusopetuksen opetussuunnitelmat talousosaamista enemmän ja yhä nuoremmille kuin koskaan aikaisemmin.

Meillä on siis hyvät lähtökohdat kehittää talouslukutaitoamme entisestään. Haasteita riittää, digitalisaatio monimutkaistaa taloudellista tietämystä, esimerkiksi pankkien ohella markkinoilla on muitakin rahan kanssa operoivia toimijoita.

Taloudellinen käyttäytyminen sisältää jatkossa yhä vahvemmin digitaalisten sopimusten teon, mikä liittyy muun muassa budjetointiin. Maksamisen uudet muodot tuovat laskujen maksamiseen lisää vaihtoehtoja, mutta myös osaamishaasteita. Vertailu ennen ostopäätöstä on tiedonhakua verkossa, johon kietoutuu kaupalliset vertailusivustot sekä bigdata. Mielenkiintoista on myös, miten tämä kaikki vaikuttaa taloudellisiin asenteisiin.

Meillä on Suomessa hyvät verkostot talouskasvatukselle. Esimerkiksi Mun talous -verkostoon kuuluu tällä hetkellä 94 organisaatiota. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on myös mukana Mun talous -verkoston järjestämillä Puhu rahasta -messuilla pitämässä työpajaa. Messujen tavoitteena on saada esiin enemmän tietoa ja vuorovaikutusta nuorten taloudenhallinnasta sekä nostaa esille konkreettisia työkaluja nuorten talousosaamisen edistämiseksi.

Järjestäjät kutsuvatkin Mun talous -verkoston jäsenten lisäksi kaikki nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset, opettajat, opiskelijat ja aiheesta kiinnostuneet messuille.