By Ensi vuonna Suomessakin mitataan ensimmäistä kertaa myös nuorten talousosaamista Pisa-kokeessa. Tämä aiheuttaa luonnollisesti paineita koulujen talousasioiden opetukselle: mitä ja miten taloudesta pitäisi nuorille opettaa tilanteessa, jossa itsenäinen ja vastuullinen rahankäyttö on vielä vähäistä? Peruskoulu on kuitenkin hyvä vaihe opettaa taloudesta, koska siellä tavoitetaan koko ikäluokka.
Professori Panu Kalmi on tehnyt talousosaamisesta tutkimusta, jossa koeasetelmassa nuoret saivat taloustietoa käytännön tekemisen kautta. Tutkimuksessa nuorten taloudellinen tietotaso mitattiin ennen ja jälkeen koeasetelman. Ennen koeasetelmaa tyttöjen taloudellinen tietämys osoittautui olevan poikia heikommalla tasolla, mutta koeasetelman jälkeen tytöt pääsivät tietämyksessään poikien kanssa samalle tasolle. Tämä tieto on tarpeen ottaa huomioon opetusta suunniteltaessa: oikein tarjottuna tytöt sisäistävät taloustietoa yhtä hyvin kuin pojatkin.
Tyttöjen heikompaan taloustietämykseen voi vaikuttaa erilaiset tekijät. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että poikien taloudelliseen sosialisaatioon panostetaan enemmän kuin tyttöjen. Professori Terhi-Anna Wilskan lasten viikkorahoja käsitelleet tutkimukset ovat osoittaneet, että pojille annetaan keskimäärin noin viidennes enemmän rahaa. Tämä on kiinnostava yksityiskohta: syntyykö miesten ja naisten palkkaero jo ennen työuraa? Poikia myös motivoidaan parempiin suorituksiin rahan avulla ja ylipäätään heille korostetaan taloudellista pärjäämistä myös tulevaisuudessa. Wilska onkin ottanut esille kysymyksen siitä, osaavatko pojat vaatia enemmän rahaa vai opetetaanko heitä siihen? Miehet kun taitavat osata aikuisenakin pyytää naisia reippaammin korkeampaa palkkaa.
Taloudellisella tietämyksellä ei sinänsä tehdä mitään.
Tärkeämpää on se, kuinka tietämys näkyy taloudellisessa käyttäytymisessä. Panu Kalmin ja Olli-Pekka Ruuskasen taloudellista lukutaitoa käsittelevässä tutkimuksessa on ilmennyt, että vaikka naisten taloudellisessa lukutaidossa oli miehiin verrattuna puutteita, heillä taloudellinen käyttäytyminen oli miehiä paremmalla tasolla. Vuoden 2015 Nuorisobarometrissa ei tutkittu taloudellista tietämystä, mutta sen sijaan taloudellista käyttäytymistä. Siinä nähtiin, että 15–29-vuotiaat naiset olivat miehiä huolestuneempia omasta taloudestaan. He myös pyrkivät miehiä aktiivisemmin ehkäisemään tai mahdollisimman pian korjaamaan talouttaan uhkaavia ongelmia esimerkiksi vähentämällä kulutustaan tai hakemalla tukea vanhemmiltaan. Jos nuoret miehet toimivat naisia harvemmin näin, näkyykö tämä siinä, että nuorilla miehillä on naisia selvästi enemmän maksuhäiriöitä?
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Nuoret ja velka -tutkimuksessa peräänkuulutettiin huomion kiinnittämistä nuorten elämässä kriittisiin siirtymävaiheisiin, 15 ja 18 vuoden iässä, jolloin syntyvät talousongelmat voivat ulottua pitkälle muussa elämässä. Tässä tutkimuksessa ilmeni myös, että opiskelijat eivät juurikaan joudu velkaongelmiin. He osaavat sopeuttaa kulutuksensa rajallisiin tuloihin, koska tietävät tämän elämänvaiheen olevan väliaikainen. Sen sijaan alhainen koulutus ja huono työmarkkina-asema lisäävät todennäköisyyttä maksuhäiriöille.
Summa summarum – tyttöjen ja poikien tasapuoliseen kohteluun talousasioiden opetuksessa kouluissa sekä kotona käytäntöihin ohjattaessa on kiinnitettävä huomiota. Niin ikään myös nuorten elämän riskitekijöiden tunnistaminen talousongelmien syntymisessä on tärkeää.
Kirjoittaja
Anu Raijas on kuluttajaekonomian dosentti, joka on vuosia opettanut Helsingin yliopistossa kuluttajakäyttäytymistä ja erityisesti kotitalouksien taloudellista käyttäytymistä.
Kulma 