Lapsen kesäloma älykodissa

Arkena lasten ja nuorten älylaitteiden käyttöä rajoittaa päiväkodin ja koulun tuomat velvollisuudet. Nyt kesälomalla moni on toisin, oppitunneilla vietetty tai läksyjen tekoon käytetty aika on mahdollista viettää älykodissa, jossa on älyyn perustuvia viihdelaitteita, viestintälaitteita, turvalaitteita ja myös yhä useammin kulutus – ja rahankäyttö tilanteita.

Viestintäviraston mukaan viime vuonna jo 61 prosentissa mobiililiittymistä käytettiin laajakaistaa kiinteällä kuukausimaksulla ilman tiedonsiirron määrään kohdistuvia rajoituksia. Se tarkoittaa sitä, että myös lapsilla on yhä enemmän mahdollisuuksia käyttää vapaasti internetyhteyttä. Kun lapsella on oma mobiililiittymä, ei edes maalle siirtyminen tarkoita elämää ilman verkkomaailmaa.

Kun vanhemmat ovat töissä ja nuori yksin kotona viettämässä kesälomaansa, perheenjäsenet voivat silti olla sujuvasti toisiinsa yhteydessä. Erilaiset turvapalvelut kameroineen antavat vanhemmille mahdollisuuden seurata mitä kodissa tapahtuu. Myös lasten älypuhelimet mahdollistavat lasten sijainnin seuraamisen ja nopean yhteydenpidon. Tieto voi tosin lisätä tuskaa, sillä vanhempia saattaa alkaa huolettaa kesälomalaisten liiallinen notkuminen älylaitteidensa äärellä. Yksi katsoo liikaa YouTubea, toinen postaa koko ajan Instaan ja kolmas notkuu WhatsAppissa.

Intoa liikuntaan rannekkeilla, mittareilla ja sovelluksilla
Siinä ei ole mitään uutta, että vanhemmat toivoisivat lastensa viettävän lomansa pihaleikeissä, uimarannoilla, liikunnan parissa tai harrasteleireillä. Kuitenkin lapsille sosiaalinen media on tärkeä osaa yhteisöön ja kaveripiirin kuulumista. Lapsi saattaa vaikuttaa vetäytyneeltä, vaikka todellisuudessa hänen ympärillään on virtuaalisesti suuri joukko kavereita, joiden kanssa tekemistä riittää.

Vaikkapa liikuntaharrastuksen edistämiseksi on olemassa kannusteita. Älyranneke muistuttaa liikkumaan, jos se jää liian vähäiseksi. Askelmittarin kasvava lukema tai liikuntasovellukseen kertyvät suoritukset houkuttelevat fudistreeneihin tai kaverin kanssa lenkille.

Älylaitteet mahdollistavat usein myös ostamisen
Rahankäyttö ja omien oikeuksien ja vastuiden tunteminen on yhä tärkeämpää, koska kaupanteko ja asiointi liittyvät älykodin arkeen niin oleellisesti. Kun ostaminen ja rahankäyttö ennen tapahtui vain kodin ulkopuolella, nyt kodin seinien sisäpuolelta on yhteys niin pankkiin, verkkokauppaan kuin suoratoistopalveluihinkin. Verkkomaailman ostoskeskus on siirtynyt kotiin.

Lapset ja nuoret voivat tuhlata aikaansa verkon ostosparatiisissa ostaen viihdettä ja tilaten suosikkiruokiaan yrityksiltä, vaikka ovat fyysisesti kodissa tai kesämökillä. Yhä enemmän käydään myös kauppaa ja kierrätetään verkko-alustoilla, kun mopon osat ja fillarit vaihtavat omistajaansa. Aina ei ole helppoa erottaa, onko myyjänä yritys vai yksityishenkilö, mikä suuresti vaikuttaa ostajan oikeuksiin. Alusta- ja jakamistaloudessa kaupanteon perinteiset säännöt eivät välttämättä toimikaan enää.

Ohjaa lasta etukäteen median ja verkkokaupan palveluihin
Mutta samoin menneinä vuosikymmeninä, kesälomaa varten on lapsia aina valmennettu – miten huolehditaan syömisestä ja turvallisuudesta, miten otetaan vastuuta siisteydestä. Sovitaan keitä kavereita saa tuoda kotiin tai kenen luo mennään. Älykodin kesälomalainen kaipaa ohjausta myös siihen

  • mitä medioita käytetään
  • miten käyttäydytään sosiaalisen median ympyröissä
  • mitä omilla rahoilla saa ostaa verkosta
  • mitä palveluita on turvallista käyttää
  • mikä on rahamäärä, jolla ostoksia voi tehdä
  • millä maksutavalla saa maksaa
  • millaisia sopimuksia voi itse tehdä
  • miten saa selvää kenen kanssa kauppaa käy

Älykoti on paljon enemmän kuin tila. Se on kulutuksen ja kodin toimintojen keskuspaikka.

Uusi tietosuoja-asetus ei vähennä mediakasvatuksen tärkeyttä

Vuoden päästä tulee voimaan uusi tietosuoja-asetus henkilötietolakiin. Asetukseen tehdyt muutokset tulevat koskemaan erityisesti lasten ja nuorten asemaa. Todennäköiset linjaukset ovat:

  • Alle 13–16-vuotias (ikä tarkentuu) lapsi tarvitsee vanhemman suostumuksen käyttääkseen palveluita, jotka tallentavat hänen tietojaan, kuten sosiaalista mediaa tai puhelimen sovelluksia
  • Tietoyhteiskuntapalveluissa lapsille osoitettujen viestien tulee olla selkeitä
  • Lasten tietojen suojaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota tietoyhteiskuntapalveluissa

Suomen Safer Internet -toiminnan järjestämässä tietosuojauudistukseen liittyvässä keskustelutilaisuudessa pohdittiin, mitä tämä tietosuoja-uudistus käytännössä tulee lapsen näkökulmasta tarkoittamaan. Kooste keskustelutilaisuudesta on katsottavissa täältä.

Vaikka asetuksen tarkoituksena on parantaa ihmisten oikeuksia, sen seurauksena lapsi saattaa kokea, että hänen yksityisyyttään loukataan ja että, hän ei ole vanhempiensa luottamuksen arvoinen.

Vielä ei ole päätetty, millä tavalla vanhempi antaisi lapselle suostumuksensa jonkun digitaalisen palvelun käyttöön. Amerikan malliin peilaten mahdollisia tapoja antaa lupa voisi olla sähköpostivahvistus, luottokorttiostos vanhemman luottokortilla tai puhelinvahvistus. Jos luvan antaminen on vaivalloista, eivät vanhemmat välttämättä osaa tai jaksa sitä antaa, varsinkin jos lupia pitäisi antaa kymmenittäin.

iStock_000015711230_MediumKäytännössä lapsi ei uudistuksen myötä voi tehdä internetissä paljoakaan ilman, että vanhempi saa siitä tiedon. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että nuori netinkäyttäjä saa tukea ja opastusta. Pahimmillaan lapsi jää ilman internetin yhteisöllistä kokemusta eivätkä lapsen taidot käyttää internettiä kehity.

Vanhemman antama lupa käyttää sovellusta ei tarkoita sitä, että lapsi olisi internetissä turvassa sen enempää kuin nytkään. Päinvastoin, lapselle saattaa jopa tulla valheellinen turvallisuuden tunne luvan saatuaan.

Tilaisuudessa pidettiin erityisen tärkeänä, että tietosuojaan liittyvistä lapsen oikeuksista opetetaan koulussa. Tekniset ratkaisut eivät korvaa vuorovaikutuksellista mediakasvatusta. Itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen tavoitteena on, että oppilaat tulevat tietoisiksi omista oikeuksistaan ja vastuistaan sekä ymmärtävät toimintansa vaikutuksen omaan turvallisuuteen. Perustietojen hankkiminen teknologiasta ja sen kehityksestä ovat myös osa itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen tavoitteita.

Digitaalinen oppimateriaali ja teknologian käyttö kouluissa lisääntyy koko ajan. Tietosuoja-asetuksen vaatima lupa vanhemmilta voi vaikuttaa siihenkin, mitä oppimateriaaleja  ja -välineitä koulu ottaa käyttöön. Jos kaikki oppilaat eivät saa lupaa esimerkiksi oppimista tukevan pelin lataamiseen, se eriarvoistaa oppilaita. Toisaalta luvan kysymisen myötä vanhemmat tulevat tietoisemmiksi koulun opetuksesta.

Lue lisää:

Opettaja, hyödynnä tubettajia opetuksessa!

Yksi suosituimmista sosiaalisen median palveluista nuorten keskuudessa on televisionkin syrjäyttänyt YouTube. YouTubea käyttää 85%  13–29-vuotiaista. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse, sitä enemmän se viettää aikaa YouTubessa.

Tubettajat ovat nykypäivän mediavaikuttajia ja nuoret arvostavat heitä enemmän kuin poptähtiä.  Tubettajat antavat realistisen kuvan elämästään, joten heihin on helpompi samaistua kuin kiiltokuvatähtiin. Opettajan tehtävä on auttaa oppilasta arvioimaan YouTubesta saamansa tiedon luotettavuutta.

YouTubessa on videoita lähes miltä tahansa sisältöalueelta. Yksi tubettamisen muoto on ladata YouTubeen videoblogeja eli videopäiväkirjoja, lyhyemmin vlogeja. Vlogi kertoo tubettajan arjesta, joko kuvaten koko päivän kronologisesti aamusta iltaan tai vain osan päivästä. Nuoret ovat erityisen innokkaita vlogien katsojia.

Koska vlogeissa tubettaja kuvaa arkeaan, videoilla esiintyy ajoittain myös kuluttamista. Vaatebrändit ja elintarvikkeet vilisevät kuvaruudussa, kun tubettaja käy ostoksilla, valitsee vaatteita tai laittaa ruokaa. Joskus tuotteiden esittelyssä on kyse kaupallisesta yhteistyöstä, mutta ei aina.

Eri kaupallisia lähteitä käytettäessä, opettaja on vastuussa siitä, ettei opetus tue yritysten markkinointia. Kuluttaja-asiamies neuvotteli blogimarkkinoinnin yhteiset pelisäännöt vuonna 2013 ja linjaus koulujen ja yritysten välisestä yhteistyöstä syntyi vuotta myöhemmin, mutta YouTube-markkinointi odottaa vielä omaa ohjeistustaan.
Mainonnan tunnistettavuus blogeissa
Koulujen ja oppilaitosten sekä yritysten ja yhteisöjen välinen yhteistyö, markkinointi ja sponsorointi

Vaikuttaa siltä, että tubettajat haluavat olla toiminnassaan mahdollisimman läpinäkyviä ja sponsoroitujen videoiden alussa asiasta yleensä ilmoitetaankin. On arvioitu, että yläkouluun siirtyvien nuorten on vielä vaikea hahmottaa internetin mainoksia, joissa viihde sekoittuu markkinointiin. Tässä kohtaa nuori tarvitsee aikuisen ohjausta, mikä on myös tärkeä osa koulun opetus- ja kasvatustyötä.

Oppilaita kiinnostaa ennen kaikkea tubettaja
Oppilaiden uudet kiinnostuksen kohteet muuttavat myös opetusta. Tiedonhallintataitojen tavoitteena on kannustaa oppilasta arvioimaan kotitalouteen liittyvää tietoa sekä ohjata oppilasta käyttämään luotettavaa tietoa valintojensa perustana.

Internetin ja sosiaalisen median on todettu motivoivan lapsia ja nuoria oppimaan, parantavan koulusuorituksia ja tekevän oppimisprosessista hauskempaa. Tämä innoitti minua syventymään aiheeseen tarkemmin nimenomaan vlogien osalta.

Kasvatustieteen Pro gradu -tutkielmassani (”Nuoret ja YouTube – tutkimus elintarvikkeiden kulutuksen viihteellistymisestä”) tutkin elintarvikkeiden kuluttamista nuorten vlogeissa YouTubessa. Tutkimukseni antaa viitteitä siitä, kuinka YouTube-videoita voisi hyödyntää opetuksessa, käyttää niitä osana kuluttajakasvatuksen oppimateriaalia. Oppilaiden kanssa voisi esimerkiksi keskustella heidän seuraamiensa tubettajien videoiden kaupallisuudesta.

Tutkimukseni oli kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa katsoin itse aineiston videot (50 kpl) ja analysoin ne. Toisessa osassa näytin videoita (4 kpl) yhdelle koululuokalle, jonka jälkeen oppilaat saivat kertoa vapaasti mieleen tulleista ajatuksista. Aineiston analyysi pohjautui vastakkain asetetuttuihin kulutuksen symbolisiin merkityksiin: utilitarismi  hedonismi ja egoismi – altruismi.

Tiivistetysti kerrottuna utilitaritisen kuluttajakäyttäytymisen taustalla on tarve ja sen tavoitteena on tarpeen tyydytys. Hedonistisen kuluttajakäyttäytymisen käynnistää halu ja sen tavoitteena on halun tyydyttämisen kautta saavuttaa mielihyvää. Utilitaritinen kulutus on usein arkista kun taas hedonistinen kulutus liitetään juhlaan. Altruistinen käyttäytyminen merkitsee uhrautumista toisen hyväksi, kun taas egoistiseksi toiminnaksi määritellään oman edun tavoittelu.

Tutkimuksesta selvisi, että elintarvikkeiden kuluttaminen nuorten YouTube-videoissa oli enimmäkseen hedonistista ja egoistista. Vaikuttaa siltä, että kuva, jonka videot antavat elintarvikkeiden kulutuksesta vastaa tosielämän tilannetta: ihmiset nähdään egoistisina ja kuluttaminen muuttuu koko ajan hedonistisemmaksi.

Nuoret näkivät tubettajan käyttäytymisen herkemmin egoistiseksi kuin itse sen näin. Tiedämme aikaisemmista tutkimuksista, että nuoret määrittävät minäkuvaansa median avulla. Siksi onkin luonnollista, että nuorten silmissä tubettajan, heidän idolinsa, käyttäytyminen videoilla korostui.

Gradu on kokonaisuudessaan luettavissa E-thesiksestä: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/178489
Esimerkki aineistoni videosta: https://www.youtube.com/watch?v=NI_tkxIhrE4


Kirjoittaja

Artikkelin on kirjoittanut kotitalousopettaja ja KKV:n kesäharjoittelija Ella Airola.

Tunnistavatko oppilaasi mainoksen somessa?

Sosiaalinen media on tullut pysyäkseen ja tuonut mukanaan paljon uusia asioita ja teemoja opeteltavaksi. Yksi niistä on mainonta sosiaalisessa mediassa. Nuorten some-käyttäjien onkin tärkeä oppia tunnistamaan mainonta muusta sisällöstä – milloin kyseessä on mainos, milloin aito bloggaajan suositus.

Tein hiljattain sosiologian pro gradu -tutkielmani nuorten aikuisten suhtautumisesta someen ja kulutukseen. Uudet virtaukset ja mainonta tehoavat parhaiten juuri nuoriin. He ovat kokeilunhaluisia ja vaihtavat tuotemerkkejä useammin kuin muut ikäryhmät. Kuluttamisesta on saattanut tulla heille jopa harrastus.

Tutkielmassani tarkastelin mainontaa nimenomaan Instagram-kuvasovelluksessa, jossa mainokset näkyvät lähinnä kahdella tavalla:

  • sisältöön upotettu mainonta, eli kuvissa ja teksteissä esiintyvä ”tuotemainonta”
  • sponsoroitu mainonta, eli maksettu mainospaikka

Erityisesti bloggaajat, vloggaajat ja Instagram-”tähdet” tekevät upotettua mainontaa. Sitä esiintyy yleisesti etenkin niiden käyttäjätilien kuvissa, joilla on paljon seuraajia. Sponsoroitu mainonta tarkoittaa, että yritys on maksanut mainospaikasta ja kohdentanut sen tietylle käyttäjäryhmälle. Mainos näkyy käyttäjien feedeissä ja kuvan yläreunassa lukee ”sponsoroitu”.

Alla olevassa linkissä on esimerkkikuva australialaisesta Instagram-henkilöstä, Essena O´Neill´sta, jolla oli sovelluksessa yli 200 000 seuraajaa.
http://www.elle.com/culture/news/a31635/essena-oneill-instagram-social-media-is-not-real-life/

Suosittu Essena kyllästyi epätodelliseen sosiaalisen median elämään ja poisti kaikki sometilinsä. Ennen niiden poistamista hän kertoi kuvateksteissä, mitä kuvien taustalla on. Tekstit kuvaavat osuvasti, miten mainosmaailma toimii sosiaalisessa mediassa:

  • Tilin ylläpitäjä voi esiintyä kuvassa tietyn vaateketjun mekko päällä, jolloin useimmiten kuvatekstiin tai kuvaan on merkitty mekon valmistaja tai valmistajan käyttäjätili.
  • Tuotteita mainostetaan kuvatekstissä usein kehuilla tai suosituksilla. Yhteistyötä käyttäjän ja yrityksen välillä ei kuitenkaan aina ilmoiteta selkeästi. Mekko on luultavasti saatu ilmaiseksi yritykseltä tai yrityksen kanssa on tehty yhteistyösopimus mekon esiintymisestä kuvissa. Yhteistyösopimuksen perusteella käyttäjätilin ylläpitäjälle saatetaan maksaa mekon näkymisestä tilillä.

Yhteisöllisyys ja ”brändiheimo” ohjaavat nuorten kulutusta

Nuoria houkutellaan ostamaan tuotteita, joiden avulla he voivat näyttää ja viestiä muille omaa elämäntapaa ja statusta. Saman brändin käyttäjille voi syntyä yhteisiä normeja ja rituaaleja, vaikka käyttäjät eivät henkilökohtaisesti tuntisikaan toisiaan. Kuviteltu yhteisöllisyys ja tunne yhteenkuuluvuudesta on yhteinen kokemus saman brändin käyttäjille. Vastaavanlaista kuviteltua yhteisöllisyyttä voi syntyä myös Instagramissa. Vaikka kaikkia sen käyttäjiä on mahdotonta tuntea, käyttäjätilien yhteyteen on mahdollista syntyä yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyys voi sosiaalisessa mediassa rakentua vaikkapa vaatebrändin ympärille, jolloin yhteisöön kuuluminen näytetään muille hashtagien (#, eli aihetunnisteiden) ja tilin seuraamisen avulla. Tuotteiden ympärille rakentuu siten kuluttajien ”brändiheimoja”. Brändiheimoon kuuluminen ”sitoo” kuluttajaa jatkossakin ostamaan kyseisen brändin tuotteita.

Tuotteiden esittely saadaan helposti sekoitettua muuhun sisältöön niin, että mainonnan tunnistaminen on vaikeaa. Koulujen kuluttajakasvatuksessa ja monilukutaidon opetuksessa kannattaakin reippaasti tutustua someen selaamalla sisältöä ja käyttäjiä yhdessä nuorten kanssa. Mainoksia voidaan tutkia yhdessä ja tarkastella vaikkapa nuorten suosikkikäyttäjiä sekä millaista sisältöä he tililleen tuottavat. Nuoret tietävät somen uusimmista ilmiöistä jo valmiiksi paljon, mutta analyyttiseen tarkasteluun he tarvitsevat kouliintuneen aikuisen ohjausta.


Kirjoittaja

Artikkelin on kirjoittanut juuri valmistumassa oleva valtiotieteiden maisteri Veera Värtinen.