Esineiden internet muuttaa kodit älykodeiksi

Esineiden internetillä (Internet of Things, lyhennettynä IoT) tarkoitetaan internet-verkon laajentumista laitteisiin ja koneisiin. Sen seurauksena asunnot muuttuvat esine esineeltä älykodeiksi.

Älykoti syntyy kun kodin älyominaisuuksia sisältävät laitteet alkavat kerätä tietoa asukkaiden liikkeistä ja oppivat siitä. Palvelun tuottajat hyödyntävät kerättyä tietoa laitteiden edelleen kehittämisessä ja markkinoinnin kohdentamisessa.

Yksilöllistetty älykoti reagoi ennen sinua
Älylaitteiden myötä kotitalouksien ruokahuolto ja syöminen, puhtaanapito sekä yhdessä eläminen palvelullistuvat ja yksilöllistyvät. Älykoti voidaan suunnitella siten, että digitaaliset toiminnot tapahtuvat huomaamatta. Jääkaappi tekee kauppaan tilauksen ostotottumusten perusteella ja valot sammuvat ja syttyvät automaattisesti sen mukaan, miten huoneissa liikutaan. Kun asukas alkaa ajatella, että jotain pitäisi tapahtua, on älykoti jo reagoinut siihen.

Internetiin kytketyt laitteet saadaan viestimään ja vuorovaikutukseen myös keskenään. Esimerkiksi kun sängyn päiväpeiton ottaa pois, samaan aikaan himmenevät valot ja tabletin kirja-sovellus aukeaa siitä kohtaa mihin viimeksi jäi.

Koti on ainoastaan yksi osa ihmisen normaalia sosiaalista ympäristöä. Hyvin suunniteltu älykoti kommunikoi asukkaan muidenkin datalähteiden kanssa. Sillä voi olla pääsy esimerkiksi asukkaan sähköiseen kalenteriin, auton navigointitietoihin ja sosiaalisen median palveluihin. Kun älykoti tuntee toimintamme myös kodin ulkopuolella, se pystyy organisoimaan asioita puolestamme.

Tiedot verkkoon kytkeytyneiden kotitalouksien kulutustottumuksista ja muu elämisestä kerätty tieto ovat esineiden internetin valuuttaa. Kuka omistaa tämän datan ja kuka myöntää siihen käyttöoikeuden?

Heikko digiosaaminen voi johtaa kyberhyökkäykseen
Jos älykodissa laiteympäristöä ei ole asianmukaisesti suojattu, voidaan esineiden internetiä väärinkäyttää. Hakkerit ovat kiinnostuneita mahdollisuuksista käyttää väärin heikosti suojattuja laitteita.  Tietojen varastaminen ja väärentäminen, turvallisuudesta vastaavien esineiden ja järjestelmien häirintä ja sabotaasit ovat mahdollisia ilkitekoja.

Tärkeiden tietojen suojaamiseen kannattaa käyttää ajoissa aikaa ja vaivaa. Tietosuojasta huolehtiminen ei pitäisi olla yksin kuluttajan vastuulla, vaan kulutustavaroiden valmistajien ja ohjelmistosuunnittelijoiden on huolehdittava tietoturvasta omalta osaltaan. Älykodin kyberturvallisuutta edistää erityisesti valmistajan tuki ja ohjelmistopäivitykset. Kuluttajan kannattaa muistaa huolehtia kotiverkon suojaamisesta ja oletussalasanojen vaihtamisesta sekä pohtia ovatko toimenpiteet turvallisia etäyhteydellä tehtäväksi.

Nopeasti muuttuvassa ympäristössä vaaditaan sopeutumiskykyä ja jatkuvaa uudelleen oppimista. Kaikki tarvitsevat vähintään perustaidot digiosaamisesta. Uusille sukupolville älykoti tulee olemaan elämäntapa. Oppilaiden tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittäminen peruskoulussa on haastavaa, sillä opettajien käsitys tieto- ja viestintäteknologiasta ei välttämättä ole samalla tasolla kuin nuorilla itsellään. Kuka tällöin kasvattaa ja ketä?