Lomalukemista blogin arkistoista

Hei lomalainen,

Täällä kirjoittaa jälleen Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajakasvatuksen kesäharjoittelija.

Pengoin KukaKasv@ttaaKetä -blogin arkistoja ja kokosin tähän kolme juttusuosikkiani. Ne ovat hyvää kesälukemista niin rannalle kuin sadepäiville.

Jatketaan Älykoti-teemaisilla kirjoituksilla taas ensi viikolla. Olethan jo merkannut kalenteriisi 2.10.2017 järjestettävän tilaisuuden ÄLYKOTI – osaaminen, kuluttaja ja äly. Tule mukaan kuuntelemaan asiantuntijoita ja osallistumaan keskusteluun. www.kkv.fi/alykoti

1. Kuinka vähennämme jätteen määrää? Oppimateriaali jätteen synnyn ehkäisystä.

Älykotihypetyksen keskellä on hyvä pohtia digitalisaation eettisyyttä ja yhteyttä kestävään kehitykseen. Useimpien älylaitteiden myynti-ikä on 1-2-vuotta, jonka jälkeen valmistaja ei enää tee päivityksiä ja laitteesta tulee turvaton. Jos tämä pitää paikkansa, elektroniikkajätettä tulee syntymään entistä enemmän.

Kuinka vähennät jätteen määrää? –opetusmateriaali sisältää neljä teemaa: jätteen synnyn ehkäisy, vaatteet, ruoka ja elektroniikka. Materiaalin mukaan elektroniikan kasvavaan jätemäärään pyritään löytämään ratkaisua erityisesti länsimaissa. Tehtävissä oppilaat pääsevät pohtimaan, mitä eri materiaaleille tapahtuu käytön jälkeen ja kuinka elektroniikkajätteen määrää voisi vähentää.

2. Ohjattuna kohti itsenäistä kuluttajuutta

Vastuu nuoren älylaitteiden käytöstä on aikuisilla. Jos vietät kesää yhdessä nuorten kanssa, ota älylaitteiden etiketti puheeksi kesälomavieton yhteydessä. Tässä kirjoituksessa kerrotaan konkreettisesti, miten voit ohjata nuorta käyttämään erilaisia laitteita ja palveluita turvallisesti. Ole tietoinen nuoren käyttämistä sovelluksista ja kannusta häntä toimimaan vastuullisena kuluttajana myös älylaitteilla.

3. Lapsi ja logojen maailma

Lapsille suunnattu markkinointi kasvaa koko ajan ja sen myötä lapset näkevät markkinointia päivittäin. Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijat tekivät pienimuotoisen tutkimuksen siitä, kuinka hyvin päiväkodin lapset tuntevat eri logoja: automerkkejä, suomalaisia yrityksiä, ruokapaikkoja sekä kauppoja. Tulos oli yllättävä, sillä lapset tunnistivat logoista vain noin puolet.