Uusi kuluttajakasvatuksen kotitehtäväpankki on julkaistu

Kotitehtävät ovat puhuttaneet viime viikkoina niin huoltajia kuin opettajiakin. Opettaja pohtii millainen on sopiva määrä kotitehtäviä ja vanhemmat ihmettelevät, onko opetussuunnitelma siirtänyt kotiin opetettavaksi asioita, joita aiemmin opetettiin koulussa?

Uuden opetussuunnitelman myötä oppiminen on siirtynyt entistä enemmän luokan tai koulun ulkopuolelle sekä sähköisiin oppimisympäristöihin. Samalla opiskelu muuttuu myös kotona.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on julkaissut kuluttajakasvatuksen kotitehtäväpankin.Kuluttajakasvatuksen kotitehtävien tarkoituksena on vahvistaa oppimista.

Kuluttamiseen liittyviä asioita on usein vaikea demonstroida kouluympäristössä, mutta kodissa arjen todelliset kulutustilanteet ovat läsnä jatkuvasti.

Monesti opettajat pohtivat, millaisia kotitehtäviä antaa, koska kodit ovat niin erilaisia ja mahdollisuudet toteuttaa tehtäviä ovat erilaiset. Näissä kotitehtävissä pureudutaan nimenomaisesti omaan arkeen. Omaan kuluttamiseen liittyvissä kysymyksissä liikutaan usein tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan kuuluvien asioiden piirissä. Siitä huolimatta tehtäviä kannattaa antaa. Monet tehtävät voidaan suorittaa siten, että huoltaja vain allekirjoituksellaan vahvistaa, että esim. raha-asioista on puhuttu. Keskustelujen sisältöä ei raportoida opettajalle, mutta kotitehtävät voivat toimia tunnilla käydyn keskustelun innoittajana.

Tiedonhankintatehtävissä tulee noudattaa ikärajoja, esim. jotkut sosiaalisen median palvelut on tarkoitettu yli 13-vuotialle. Kotitehtävien periaatteet kannattaa tehdä huoltajille tutuiksi vanhempainillassa. Tehtäviä voi muokata tarpeen mukaan tai oppilaalle voi keksiä vaihtoehtoisen tehtävän paremmin hänen kotioloihinsa sopivaksi. Tehtävät voi jakaa myös vanhemmille koulussa käytössä olevan oppimisalustan kautta tai perinteisesti monisteina.

Tarvitsemme kuluttajalukutaitoa

Olisiko aika alkaa puhua kuluttajalukutaidosta? Puhumme taloudellisesta lukutaidosta, ympäristönlukutaidosta, teknologialukutaidosta jne. Kuluttajataidot nivoutuvat edellä mainittujen lisäksi kriittiseen lukutaitoon, visuaaliseen lukutaitoon ja verkkolukutaitoon, medialukutaitoon ja mediakompetensseihin. Kuluttajataidot ovat myös taloudellisen lukutaidon osa, jonka alalaji puolestaan on finanssilukutaito. Mikään edellä mainituista ei kuitenkaan anna kokonaiskuvaa kuluttajan tarvitsemasta osaamisesta.

Kun ihmisten käyttäytymisen yhteydessä puhutaan nyt erilaisista ja uusista lukutaidoista (engl. new literacies) ja niiden kehittämisestä, miksi emme puhu myös kuluttajalukutaidosta. Kuluttajalukutaitoon päästään kuluttajakasvatuksen ja elinikäisen oppimisen menetelmin tehtävällä kuluttajaosaamisen edistämistyöllä.

Aiemmin kuluttajaa valistettiin, annettiin tietoja, lisättiin tietoisuutta ja pyrittiin ohjaamaan kuluttajaa. Se perustui ajatukseen ihmismielen luulojen korvaamisella tiedolla.

Nykyisin taitoja ja osaamista arvioitaessa korostuvat uusien teknologioiden tehokkaan käytön vaatimukset: kuluttaja tarvitsee uudenlaisia taitoja, strategioita ja lähestymistapoja. Ne ovat keskeisiä globaalissa yhteisössä tapahtuvan yhteiskunnallisen ja markkinoilla tapahtuvan taloudellisen osallistumisen kannalta. Uudet lukutaidot vaatimuksineen muuttuvat ja vaihtelevat niitä määrittävien teknologioiden mukana, mikä edellyttää kuluttajalta jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittymistä.

Kohti kuluttajalukutaitoa
Uudet kuluttajataidot ovat perinteistä laajempi ja moniulotteisempi joukko taitoja, jotka liittyvät etenkin kehittyvien medioiden sekä uuden viestintä- ja tietotekniikan käyttöön. Käsitteessä korostuu näkemys siitä, että digitalisoituvassa yhteiskunnassa ei riitä mekaaninen luku- ja kirjoitustaito, vaan aktiivinen toiminnallinen lukutaito edellyttää erilaisia uusia lukutaitoja.

Kuluttajalukutaidon määritelmä voisi lähteä seuraavista osaamiskokonaisuuksista.

  • Taito hankkia tietoa, vertailla ja tehdä valintoja
  • Kyky toimia kaupallisessa mediassa
  • Kyky hallita taloutta ja omia resursseja
  • Taito toimia kuluttajan oikeuksien ja vastuiden mukaisesti

Nämä neljä kokonaisuutta sisältävät kestävän kehityksen ja digitalisaation edellyttämät taidot kuluttajana.

Miten sinä määrittelisit kuluttajalukutaidon?

Havaintoja harjoittelusta KKV:ssä

Vlogissa kerron, miten kuluttajuutta on käsitelty kotitalousopettajan koulutuksessa ja miten harjoitteluni Kilpailu- ja kuluttajavirastossa on syventänyt tietouttani kuluttajuudesta ja kuluttajakasvatuksesta.

 

Vlogissa mainittuihin materiaaleihin pääset tutustumaan alle olevista linkeistä:

Kuluttajakompetenssien oppiminen – kuluttajakasvatuksen strategia
Kuluttajien digitaalisen osaamisen puiteet
Älykoti-tilaisuus

 

Tutustu myös seuraaviin kuluttajakasvatusaiheisiin materiaaleihin:

Opettajan sivut
Kuluttajan sivut opettajan tukena
Tietoa digitaalisen kaupankäynnin ilmiöstä
Tietoa kaupallisen viestinnän ilmiöstä
KukaK@svattaaKetä -facebook
KKV:n YouTube -kanava

 

Miten sinun tietoutesi kuluttajakasvatuskesta on syventynyt vuosien aikana?

Mainonnan tunnistaminen on osa TVT-opetusta

”Kun sometähti esittelee uutta laukkuaan, nuori haluaa herkästi samanlaisen – Lapsia pitäisi opettaa tulkitsemaan mainontaa, tutkija sanoo”. Näin Helsingin Sanomissa todettiin 1.8.

Koulujen tieto- ja viestintäteknologista (opetussuunnitelmassa TVT) osaamista kehitetään neljällä pääalueella:

  • Oppilaita ohjataan ymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön TVT-taitoja omien tuotosten laadinnassa.
  • Oppilaita opastetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti.
  • Oppilaita opetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä.
  • Oppilaat saavat kokemuksia mediasta ja harjoittelevat TVT:n käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vilisevät tietotekniikkaan liittyviä osaamisvaateita, kun samaan aikaan pyritään monilukutaitoon ja kriittiseen tiedonhallintaan. Näitä molempia taitoja edistetään kuluttajakasvatuksessa. Mainosten tunnistamisen ja tulkinnan taitoon, jota HS:n artikkelissakin painotetaan, päästään parhaiten, kun käytetään verkkosivuja, sovelluksia ja teknisiä laitteita samalla kun perehdytään niiden taustalla oleviin tahoihin ja tarkoitusperiin.

Kun oppilaat laativat omia sisältöjään, voidaan sen yhteydessä pohtia tubettajien videoiden vaikuttimia ja tuote-esittelyjä. Hyvä tehtävä esimerkiksi yrittäjäkasvatukseen voisi olla sellainen, että puolet luokasta on tuotesuunnittelijoita ja puolet tubettajia. Yhteistyössä voi syntyä hauskoja videoita.

Erityisen tärkeää on kaupallisen viestinnän muotojen käsittely, kun oppilaita opetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä. Mikäli lähdekriittisyys jätetään huomioimatta tiedonhankinnassa, saattaa opetus palvella mainostajien kaupallisia tarkoitusperiä.

Verkossa olevilla palveluilla on hintansa
Kun oppilaita ohjataan ymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita, on tarpeen esitellä myös esimerkiksi miksi maksuttomat sovellukset ovat ilmaisia. Käyttäjä voi nostaa tuottajan huomionarvoa verkossa katselukerroilla, suosituksilla jne., jotka kasvattavat palveluntuottajan vaikuttavuutta ja arvoa. Näin huomio, vaikutus, kuuluisuus ja maine ovat  rahan vaihdantaan verrattavia maksutapoja. Lisäksi käyttäjä voi maksaa tuotteen joko kokonaan tai osittain antamalla tietoja itsestään. Tiedoista on tullut maksuväline, mikä palvelujen käyttäjien on hyvä ymmärtää.

Opetuksessa oppilaat harjoittelevat vuorovaikutusta ja verkostoitumista käyttämällä tieto- ja viestintätekniikkaa. Ryhmään kuulumisen ja sosiaalisen paineen vaikutuksia voisi oppia myös TVT:n yhteydessä. Opetuksessa voi hyvin käsitellä, miten markkinoijat hyödyntävät joukkoon kuulumisen painetta käyttämällä apuna ihmisten verkkoon jättämiä jälkiä ja algoritmeja, joiden avulla markkinointia kohdistetaan tehokkaasti. Tähän kudelmaan kietoutuvat sulavasti myös palkatut bloggaajat, vloggaajat sekä nuorten käyttämät sosiaalisen median yhteisöt.

Pelkät hyvät tietotekniset taidot eivät riitä
Norjalaisen tutkimuksen mukaan runsas selfieiden ottaminen sekä bloggarien seuraaminen vaikuttavat paljon haavoittuvuuteen ja ylikuluttamiseen, koska aktiivinen digitaalisten laitteiden käyttö lisää markkinoinnin kohteeksi joutumista. Ylikuluttamista ja haavoittuvuutta lisäävät myös nuorten hyvät digitaaliset taidot.

Kun TVT-opetusta suunnitellaan kouluissa, kannattaa pohtia ainakin seuraavia asioita:

  • Nettisurffaamisen digitaaliset jäljet. Lisäävätkö tiedonhankinnan tehtävät kaupallista painetta sekä haavoittuvuuden ja ylikuluttamisen riskiä?
  • Miten koulussa huolehditaan omien tietojen suojaamisesta?
  • Miten puhutaan kaupallisuudesta TVT–opetuksen yhteydessä?

KKV:n verkkosivuilla tietoa opetukseen.