Mitä on tämän päivän hyvä kulutus?

Tämän päivän yltäkylläinen hyödyketarjonta tarjoaa kuluttajille valtavan määrän vaihtoehtoja allokoida rahaansa ja tyydyttää tarpeitaan. Jotta kuluttaja pystyy hyödyntämään tarjolla olevia vaihtoehtoja mahdollisimman täysimääräisesti, tulee hänellä olla erilaisia resursseja, lähinnä rahaa hyödykkeiden hankkimiseen sekä aikaa hyödykkeiden vertailuun ja optimaalisten kulutuspäätösten tekemiseen.

Malli oikeasta ja tavoiteltavasta
Kuluttajalle on kautta aikain haluttu luoda mallia ”oikeasta” ja tavoiteltavasta kulutuksesta. Rationaalisen kuluttajan on odotettu käyttävän rahansa järkevästi – vertailevan vaihtoehtoja ja tekevän parhaita mahdollisia valintoja tyydyttääkseen tarpeitaan. Kulutusvalinnat tulee tehdä harkiten ja rahaa käyttää vain käytettävissä olevien tulojen mukaan. Heräteostoksia paheksutaan erityisesti juuri siksi, koska niitä ei juurikaan pohdita. Kulttuurissamme arvostetaan säästäväisyyttä, ja kokemuksia hyvien tarjouksien löytämisestä vaihdetaan.

Resurssit ja kontrolli kuluttamisessa
Erityisesti pienituloiset joutuvat miettimään tarkasti, mihin kaikkeen niukat taloudelliset resurssit riittävät. Tällöin joudutaan asettamaan kulutushyödykkeet järjestykseen niiden hankinnan välttämättömyyden mukaan.Tätä järjestystä pyrkivät myös ulkopuoliset tahot normatiivisesti sanelemaan. Hyödyketarjonnan muuttuessa välttämättömiä hyödykkeitä joudutaan määrittelemään uudelleen.

Kulutukseen liittyy aina kontrolli, sillä ylenmääräisellä kulutuksella voi olla kielteisiä seurauksia terveydelle, sosiaaliselle elämälle tai kuluttajan taloudelle. Hyvän kulutuksen malliin kuuluu siis sen hallinta.

Kulutuksen ympäristövaikutukset ovat olleet jo pitkään esillä julkisessa keskustelussa. Ne kytkeytyvät niin tavaroiden hankintaan kuin myös niiden käyttöön. Kulutuksen ympäristövaikutuksia pohdittaessa olennaista on sekä kulutusvalinnat itsessään kuin myös kulutuksen määrä. Nyt yleistynyt jakamistalous – tavaroiden kierrätys, yhteisomistus ja jakaminen – on yksi vastaus kulutuksen ympäristöongelmiin, ja siksi siihen latautuukin hyvän kulutuksen elementtejä.

Hyvä kulutus tuottaa myös henkistä ja fyysistä hyvinvointia, joka pitkällä tähtäimellä voi edistää terveyttä. Yksiköiden hyvä terveys hyödyttää koko yhteiskuntaa alentuvien sairaudenhoitomenojen kautta, joista osin vastaa julkinen sektori ja veronmaksajat.

Mahdollisuus valinnanvaraan laajentunut
Mikä voisi olla tämän päivän hyvää, tavoiteltavaa kulutusta? Olisiko se ympäristönäkökohdat huomioivaa ekologista tai luonnonvaroja säästävää vaatimatonta tai aineetonta kulutusta? Olisiko se vastuullista ja eettistä tuotantotapaa painottavaa? Pitäisikö kulutuksessa ottaa käyttöön mahdollisimman laajasti uutta teknologiaa? Olisivatko terveelliset elintavat tärkeimpiä hyvän kulutuksen muotoja? Pitäisikö kulutuksessa muistaa suosia kotimaisia hyödykkeitä ja kantaa sen myötä kortensa talouskasvuun? Olisiko kulutuksessa pyrittävä säilyttämään tiettyjä perinteitä vai pyrkiä suosimaan markkinoille tulevia uusia hyödykkeitä? Vai onko hyvä kulutus jotakin muuta?

Tämän päivän pirstaloituneessa toimintaympäristössä hyvä kulutus on hyvin monenlaisia elementtejä sisältävä. Hyvän kulutuksen mallit voivat osin olla keskenään jopa ristiriitaisia. Siksi hyvää kulutusta on mahdotonta määritellä yhdellä ainoalla tavalla.

Individualisoitunut kuluttaja voi omassa elämässään painottaa mieltymystensä mukaisesti monia eri asioita ja valita hänelle sopivimman hyvän kulutuksen mallin. Mahdollisuus valinnanvaraan vaatii kuluttajalta yleensä resursseja. Tämän päivän moninaisten vaihtoehtojen maailmassa hyvää kulutusta voidaan kuitenkin saavuttaa myös niukoilla resursseilla. Se antaa mahdollisuuden toteuttaa hyvää kulutusta erilaisilla tulotasoilla ja erilaisissa olosuhteissa.

 

Kirjoittaja

Anu Raijas on kuluttajaekonomian dosentti, joka on vuosia opettanut Helsingin yliopistossa kuluttajakäyttäytymistä ja erityisesti kotitalouksien taloudellista käyttäytymistä.