By Seikkailin blogin arkistoissa ja vastaani tuli toinen toistaan mielenkiintoisempia aiheita. Valitsin postausten joukosta itseäni eniten sytyttäneet kolme kirjoitusta, jotka sinunkin kannattaa silmäillä läpi. Postauksista löytyy ajankohtaista tietoa myös lomaa viettävälle. Nämä tekstit antoivat ajattelemisen aihetta ja herättelivät pohtimaan myös omaa kulutuskäyttäytymistäni.
Tämä teksti on julkaistu pian kaksi vuotta sitten, mutta uuden tietosuojalain voimaantulon myötä se on jälleen ajankohtainen. Verkkopalveluja käytettäessä kannattaa aina punnita, mitä tietoja itsestään antaa. Usein henkilötietolomakkeisiin voi jättää myös tyhjän kohdan tai vetää viivan, mikäli ei halua luovuttaa esimerkiksi puhelinnumeroaan. Siirtyessämme yhä monipuolisemmin digitaaliseen maailmaan, henkilötietomme ovat yritysten kauppatavaraa.
Lain mukaan henkilötietojen käsittely on avointa, eli esimerkiksi nettikaupan on kerrottava sinulle mihin tarkoitukseen tietoja käytetään, luovutetaanko tietoja ulkopuolisille, millaisia oikeuksia sinulla on omien henkilötietojesi suhteen sekä miten tietoturvasta on huolehdittu. Omat tiedot voi aina pyytää itselleen nähtäväksi tai poistamaan tietokannasta.
Sosiaalisen median myötä saatamme liukua huomaamatta harjoittamaan palkatonta markkinointityötä. Jokainen postaamani valokuva esimerkiksi uusista kengistä tai vaikkapa jäätelöstä on ilmaista markkinointia yritykselle. Mielestäni tässä ei ole mitään huonoa, mikäli haluaa esimerkiksi antaa tukensa yrityksen menestymiselle.
Joskus itse harjoitettu markkinointi voi kuitenkin olla tiedostamatonta. Erilaisiin arvontoihin osallistumalla Facebookissa ja Instagramissa jakaa yrityksen mainosta edelleen omille ystävilleen. Kun arvontakuvaan vielä pyydetään tägäämään kolme kaveria, yritys saattaa yhdellä kommentilla tavoittaa tuhansia ihmisiä.
Lomamatkaa varaillessa on mukavaa selata netin erilaisia vertailusivustoja. Vertailusivustot eivät kuitenkaan aina kerro koko totuutta. Erityisesti hotelli- ja ravintolavertailuissa arvosteluja kannattaa lukea kriittisesti, sillä elinkeinonharjoittajat voivat yhtä lailla arvostella omia palvelujaan kuin kuluttajat. Jos sivustolle on tullut huomattavan paljon lyhyen ajan sisällä pelkästään viiden tähden arvosteluja, hälytyskellojen pitäisi soida.
Kuluttajana ei voi myöskään tietää, millä perusteella tuotteet on valittu mukaan vertailuun. Osa vertailusivustoista on maksullisia, joten elinkeinonharjoittaja saattaa joutua maksamaan päästäkseen mukaan. Tällöin vertailusivustolta ei välttämättä löydykään se itselle paras tai edullisin vaihtoehto.
Nämä ovat aiheita, joista voi hyvin keskustella kesän aikana kartutettujen tosielämän havaintojen kera myös oppilaiden kanssa. Rentouttavaa kesää kaikille blogin seuraajille – seuraavan kerran tapaamme uuden postauksen merkeissä elokuun puolella!
Kirjoittaja
Tiia Wassholm työskentelee Kilpailu- ja kuluttajavirastossa verkostot-yksikön harjoittelijana kesän 2018 ajan.
Kulma 