By Aikaisemmassa blogikirjoituksessa kysyin: eihän yhtä oikeaa väylää tulla hyväksi kuluttajaksi ole olemassa? Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kuluttamisen harjoittelu lähtee tiedostamisesta ja omasta harkinnasta, mutta joskus vaihtoehtojen runsaus voi tehdä hyvien valintojen tekemisestä vaikeaa.
Kerron teille nyt kohdalleni sattuneesta ”case hiusnaamiosta”. Seikkailin työpäivän jälkeen kosmetiikkatuotteita myyvän erikoisliikkeen tarjoushyllyjen välissä. Hetken mielijohteesta käteni tarttui alennetulla hintalapulla varustettuun hiusnaamiopurnukkaan. Muistin kyllä, että kylpyhuoneen kaapissa vanhenee vielä edellinen naamiopurkki käyttämättömänä. Laitoin hiusnaamion ostoskoriin ja lampsin kassalle – ennen kaikkea tyytyväisenä tekemästäni alennuslöydöstä.
Joskus valintojemme seuraukset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua. Niin hyvät kuin huonotkin.
Ostoshetkellä koin tehneeni elämäni parhaat kaupat, mutta kotona aloin pohtia, oliko tämä sittenkään järkevä ostos. Mikä sai minut tekemään ostopäätöksen?
Ihmisenä ja kuluttajana toimimme joskus epärationaalisesti. Kulutuspäätöksissämme järjen ja tunteiden lisäksi vaikuttavat ympäröivät olosuhteet – joskus myös ulkopuolelta tuleva painostus ja kiire. Väsymys, nälkä, ilo ja suru ovat tunteita, joiden vaikutusten tiedostamista omaan kulutukseen kannattaa harjoitella.
Herätä sisäinen motivaatio tukemaan kestäviä kulutusvalintoja
Voisiko kuluttajakasvatuksessa yhtenä tärkeänä ohjenuorana olla kultaisen keskitien löytäminen oman elämänsä kuningaskuluttajana? Elämä on täynnä valintoja, joten oppilaiden olisi hyvä harjoitella käytännössä erilaisia valintatilanteita, joihin kuluttajana saattaa törmätä. Seikkailemme risteilevällä ostopolulla lähes päivittäin, eikä sisäisen – tai paremminkin sisäistetyn motivaation löytäminen kestävään kuluttamiseen aina ole helppoa. Joskus valintojemme seuraukset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua. Niin hyvät kuin huonotkin. Osaamisen kokemus on yksi keino synnyttää sisäistä motivaatiota.
Vaikka kuluttajan perusoikeuksiin sisältyy oikeus valita, aina emme joko ymmärrä tai osaa käyttää tätä oikeutta.
Sovelletuissa käyttäytymistieteissä ja käyttäytymisen taloustieteissä voidaan puhua valinta-arkkitehtuurista ja tuuppaamisesta (nudge). 
Lähtökohtaisesti kuluttaja on aina heikommassa asemassa kuin elinkeinonharjoittaja. Asetelma saattaa usein johtaa siihen, että kulutusvalintojamme ohjataan ja tuupataan tiettyyn suuntaan. Joskus tuuppaaminen on hyväntahtoista, esimerkiksi terveyden kannalta parempiin ostovalintoihin ohjaavaa.
Tiedostava kuluttaja ymmärtää, että valmiiksi valittu ”rasti ruudussa” voi johtaa esimerkiksi pitkään ja vaikeasti irtisanottavaan sopimukseen. Vaikka kuluttajan perusoikeuksiin sisältyy oikeus valita, aina emme joko ymmärrä tai osaa käyttää tätä oikeutta. Onneksi kestävien valintojen tekemistäkin voidaan harjoitella. Aluksi tietämällä ja tiedostamalla, sitten harjoittelemalla ja soveltamalla. Jotta muuttuvissa tilanteissa osataan toimia ja soveltaa, tarvitaan lisäksi ymmärrystä. Tehty kauppa sitoo molempia osapuolia – niin ostajaa kuin myyjääkin, joten jo siksi valintojen tekemistä kannattaa harjoitella. Virheostoksissa kannattaa myös selvittää sopimusehdoista tai kuitista mahdollisuus kaupan purkuun.
Draama avuksi opetukseen?
Tunteita ja käyttäytymisen tiedostavaa kuluttamista on hyvä tutkia ja harjoitella käytännössä myös oppitunneilla. Mitä harjoituksia te olette jo tehneet opetuksessa?
Keskustelkaa luokassa oppilaiden kesken esimerkiksi siitä, millaisissa tilanteissa ihminen saattaa tehdä hätiköityjä ja huonoksi osoittautuvia ostopäätöksiä. Lisäksi oppilaat voivat selvittää, mitä vaihtoehtoja katumapäälle tulleella kuluttajalla on virheostoksen tehtyään. Voitte järjestää draamallisia keinoja hyödyntämällä tilanteen, jossa oppilaat pääsevät vuorollaan erilaisiin ostotilanteisiin ja valinnan eteen. Miten ostopäätökseen voidaan yrittää ulkopuolelta vaikuttaa?
Lisää pohdintoja käyttäytymisen taloustieteistä ja kuluttajan epärationaalisuudesta voit lukea esimerkiksi näistä Anja Peltosen kirjoituksista:
Kulutatko viisain valinnoin vai viettien viemänä
Kirjoittaja
Tiia Wassholm työskentelee Kilpailu- ja kuluttajavirastossa verkostot-yksikön harjoittelijana kesän 2018 ajan.
Kulma 