Ammatillisen blogisarjan osa I: Ongelma kiinnostuksen herättävänä triggerinä

Omakohtainen kosketukseni käytännönläheisempään ammattikorkeakoulupedagogiikkaan tapahtui kaksi vuotta sitten Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa, jossa suoritin opettajan pedagogisten opintojeni orientoivan harjoittelujakson. Pääsin siellä seuraamaan assistenttiopiskelijoille suunnattua yritysjuridiikan kurssia, joka toteutettiin työelämäsidonnaisen projektin muodossa. Kurssin aikana jokainen opiskelija otti yhteyttä kiinnostavaan organisaatioon ja tarjosi sille oikeudellista apua. Tehtäväksi saattoi muodostua esimerkiksi yrityksen sisäisen ohjeen tai salassapitosopimuksen luonnosteleminen. Oppiminen tapahtui siten hakemalla lainsäädännöstä ratkaisuvaihtoehtoja aitoihin, tosielämästä kumpuaviin tilanteisiin.

Triggeröivät oikeustapaukset

Jos työskentely yritysrajapinnassa ja onnistumiset ongelmanratkaisutoiminnassa vaikuttivat kasvattavan oppimishalua ammatillisen koulutuksen kentällä, niin miksi siitä ei voisi olla hyötyä myös muualla? Päätin kokeilla syventävällä harjoittelujaksollani ongelmakeskeisempää opetustyyliä vastapainona opettajavetoiselle luennoinnille. Tämä tapahtui vapaan sivistystyön kansanopistossa HEOssa workshop-päivien muodossa, joille laadin tenttikirjoihin pohjautuvia aktivoivia oikeustapauksia. Tapausten ideana oli haastaa opiskelijoita testaamaan luennoilta oppimansa ja hakemaan uutta tietoa.

Opiskelijoiden keskuudessa workshop-päivät saivat varsin hyvän vastaanoton. Eräs opiskelija piti workshoppia ehdottomasti lukuvuoden parhaana päivänä. Palautteen perusteella tapaukset aktivoivat oppimaan ja jättivät vahvemman muistijäljen kuin oppijan kannalta passiivisempi luentosarja. Toisaalta ongelmanratkaisu söi tavanomaista enemmän energiaa, joten kokonainen päivä osoittautui turhan raskaaksi. Opettajan näkökulmasta ongelman muotoilu vei aluksi enemmän aikaa kuin perinteisten luentojen suunnittelu, mutta hyvien ideoiden kehittämisestä on usein iloa tulevaisuudessakin. Kokeilun perusteella kolme vinkkiäni tapausten laatimiseen ovat: haastavuuden ja laajuuden optimointi, ohjeistuksen selkeys ja ymmärrettävyys sekä tapausten autenttisuus ja monipuolisuus.

Ongelmasta kohti oikeutta

Koska markkinointi on nykypäivänä olennainen osa liiketoimintaosaamista, sitä koskevia säännöksiä voisi oppilaitoksissa lähestyä konkreettisen mainoksen kautta, jonka opettaja voisi etsiä vaikkapa internetistä. Mainosta voisi sitten analysoida pienryhmissä suhteessa kuluttajansuojalain 2 luvun säännöksiin. Tämän jälkeen opettaja voisi esittää tarkentavia kysymyksiä esimerkiksi siitä, mitä tapahtuu, jos lapset tai vanhukset olisivat mainonnan kohderyhmänä tai mainos piilotettuna Youtube-videoon. Lopuksi opiskelijoille voisi antaa ennakkotehtäväksi suunnitella oma mainoskampanja siten, että se noudattaisi mahdollisimman hyvin kuluttajansuojalaissa asetettuja vaatimuksia.

Kirjoittaja Susanna-Maria Aarnivuo
Susanna työskenteli kuluttajansuojavalvonnan harjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa. Oikeustieteen maisterin tutkinnon lisäksi hänellä on myös opettajan pedagoginen pätevyys. Työkokemusta hänelle on kertynyt oikeustieteen opetus- ja koulutustehtävien ohella erityisesti asumiseen liittyvän juridiikan alalta. Susannan missiona onkin viestiä oikeudesta selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä.