Alaikäiset sosiaalisessa mediassa – vaikuttajina ja vaikuttamisen kohteina

Vaikuttajamarkkinointi on globaalisti kasvava markkinointimuoto. Vuoden 2019 Influencer Marketing Benchmark -raportin mukaan markkinan koko viime vuonna oli jopa 6,5 miljardia euroa. Tähän vaikuttajien joukkoon mahtuu kaikenikäisiä vaikuttajia – myös alaikäisiä. Nuoret eivät ole pelkästään vaikuttamisen kohteita vaan yleistyvässä määrin myös vaikutusvaltaisia vaikuttajia. Maailman eniten tienaava Youtube-tähti onkin vasta 7-vuotias, joka avaa videoilla lelupaketteja ja leikkii kameran edessä yksin ja perheensä kanssa.

Sosiaalisen median suositut palvelut kuten Instagram, WhatsApp, Youtube, Snapchat, TikTok ja Twitch ovat myös alaikäisten suosiossa. Somekanavien seuraajana jokainen onkin mahdollinen kuluttaja, jolla on aina oikeus tietää, milloin häneen yritetään vaikuttaa kaupallisesti. Sosiaalinen media on läsnä nuorten arjessa joka päivä ja sen avulla nuoret kykenevät laajaan vaikuttamiseen julkaisemalla videoita, kirjoittamalla blogeja sekä osallistumalla erilaisten ryhmien keskusteluihin.

Somevaikuttaja on monille yrityksille tärkeä markkinointikanava ja nuorten keskuudessa kenties tämän hetken trendikkäin ammatti.

Siksi on tärkeää, että nuorten sosiaalisen median taitoja vahvistetaan. Apuna opetuksessa voi käyttää esimerkiksi Mediataitokoulun laatimaa tehtävää ”Tunnistatko kaupallisen vaikuttamisen somessa?”

Vaikuttajamarkkinointitoimisto Ping Helsingin teettämän tutkimuksen mukaan alle 25-vuotiaat ovat hyvin alttiita vaikuttajien sisällöille, kun taas yli 55-vuotiaat suhtautuvat vaikuttajiin huomattavasti kriittisemmin. Somevaikuttajat kertovat usein omasta elämästään ja päästävät katsojat lähelleen. Aito vuorovaikutus ja kokemus samaistumisesta tekee some-tähdistä entistä vaikuttavampia.

Lapsilla ja nuorilla ei ole kykyä ymmärtää mainontaa aikuisten tavoin

Piilomainonta tai peitelty mainonta ei ole koskaan hyväksyttävää, ja siksi mainonnan merkitseminen on äärimmäisen tärkeää. Ohjeita vaikuttajamarkkinoinnin selkeään ja lainmukaiseen merkitsemiseen löytyy kuluttaja-asiamiehen huhtikuussa 2019 julkaistusta linjauksesta Vaikuttajamarkkinointi sosiaalisessa mediassa.

Lapsilla ei ole samanlaista kykyä ymmärtää mainonnan tarkoitusta kuin aikuisella. Alaikäisen kykyyn ymmärtää markkinointia vaikuttaa olennaisesti alaikäisen kehitystaso ja ikä. Havaitessaan mainontaa aikuiset kykenevät tekemään tietoisen ratkaisun siitä, tutustuvatko mainoksiin vai eivät. Mainonnan tunnistamiseen heikommin pystyvä lapsi ei kykene tekemään samanlaista valintaa, eikä näin ollen myöskään kykene tietoisesti päättämään, joutuuko kaupallisen vaikutuksen piiriin vai ei. Alaikäisille suunnattua mainontaa säädelläänkin tiukemmin kuin täysi-ikäisille suunnattua. Kuluttajansuojalain vastaista on, että

• mainoksessa osoitetaan lapselle suora ostokehotus kuten ”osta”, ”kokeile”, ”hanki”
• mainoksessa kehotetaan lasta suostuttelemaan vanhempaa ostamaan tuote
• mainoksessa pääsanomana on tuotteen sijaan voimakkaasti lapsen tunteisiin vetoava peli, sarjakuvahahmo, kylkiäislelu tai kilpailu

Alle 13-vuotias tarvitsee vanhempien suostumuksen

Alaikäisistä vaikuttajista puhuttaessa on lisäksi hyvä muistaa, että alaikäisillä on tietosuojaan ja työsuhteen solmimiseen liittyviä oikeuksia ja rajoituksia. 13 ikävuotta nuoremmalla lapsella on oltava vanhempien suostumus esimerkiksi sosiaalisen median ja muiden, henkilötietojen antamista edellyttävien palvelujen käyttämiseen. Esimerkiksi Youtube on saanut sakot siitä, että se on seurannut selvästi lapsille suunnattujen kanavien katselijoita evästeiden avulla ilman huoltajan lupaa.

Kirjoittaja

Satu Wideen työskentelee asiantuntijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa, missä hän tekee kuluttaja-asiamiehen valvontaa.