By Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on tuottanut kokonaiskuvan maamme kauppatieteiden ja liiketalouden koulutustarjonnan nykytilasta sekä tutkintojen osaamislähtöisyydestä ja työelämärelevanssista.
Alkuvuodesta 2020 valmistuneessa arvioinnissa tarkasteltiin myös koulutusalan vahvuuksia ja kehittämistarpeita sekä korkeakoulujen kykyä kehittää koulutustarjontaansa työelämän osaamisvaatimukset huomioiden. Myös alan jatkuvan oppimisen tarjonta oli tarkastelussa mukana. Arviointiin osallistuivat kaikki maamme kauppatieteiden koulutusta tarjoavat 10 yliopistoa ja 21 liiketalouden koulutusta järjestävää ammattikorkeakoulua tutkinto-ohjelmineen (n=174).
Vahvaa työelämälähtöisyyttä
Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulututkintojen vahvuudeksi osoittautui tutkintorakenne, joka tuottaa sekä geneerisiä työelämävalmiuksia että kaupallisen alan sisällöllistä osaamista. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat luonteeltaan työelämälähtöisiä. Yliopistotutkinnoissa puolestaan korostuu tutkimukseen perustuva työelämä- ja tieteellinen osaaminen. Alalla vallitsee laaja yhteisymmärrys niistä tiedoista ja taidoista, jotka kaupallisen alan korkeakoulututkinnon (Tradenomi AMK / YAMK, KTK ja KTM) suorittaneen tulee hallita työelämässä pärjätäkseen. Alan tutkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin.
Sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorin vahvuutena on sektorin sisäinen kansallinen yhteistyörakenne, joka kattaa kaikki kauppatieteiden tai liiketalouden alan koulutusta tarjoavat korkeakoulut.
Tradenomikouluttajien verkosto ammattikorkeakoulusektorilla ja Suomen kauppakorkeakoulut (ABS) ry yliopistosektorilla tukevat koulutustarjonnan koordinointia ja kehittämistä kansallisella tasolla. Kuitenkin sektorien välinen yhteistyö on toistaiseksi vähäistä, ja sen lisääminen onkin selkeä kehittämiskohde erityisesti opiskelijoiden koulutuspolkujen sujuvoittamiseksi.
Rohkeasti kohti uusia toimintatapoja
Kansainvälisyydellä on kiistatta monipuolinen ja merkittävä vaikutus alan koulutustarjontaan, ja yli 40 % arvioiduista tutkinto-ohjelmista toteutetaan englannin kielellä. Kuitenkin kansainvälisyysosaamisen laajentaminen kohti monikulttuurista työelämäosaamista on tarpeen. Myös kansainvälisiä korkeakouluverkostoja ja kumppanuuksia tulee syventää ja kokeilla rohkeasti uusia toimintatapoja. Yliopistosektorilla kansainväliset akkreditoinnit tuovat osaltaan lisäarvoa tutkintojen kehittämiseen.
Korkeakoulujen tulisi myös kehittää menettelytapoja tulevaisuuden haasteiden ja työelämän osaamistarpeiden ennakoimiseen ja niihin vastaamiseen.
Ennakointitietoa tulee koota, analysoida ja hyödyntää toiminnan kaikilla tasoilla: tutkinto-, koulutusala- ja korkeakoulutasolla sekä jatkuvan oppimisen kehittämisessä. Erityisesti ammattikorkeakoulusektorilla on tarvetta kehittää menettelytapoja henkilöstön osaamisen systemaattiseen kehittämiseen, jotta osaaminen vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Ammattikorkeakoulujen tulee myös huolehtia siitä, että alan koulutus perustuu tutkimukseen vahvan työelämäkytköksen rinnalla.
Jatkuvalla oppimisella vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Nykyiseen hallitusohjelmaan sisältyy jatkuvan oppimisen uudistus, jossa tarkastellaan mm. koulutuksen tarjontaa ja rahoitusta sekä opintojenaikaista toimeentuloa. Uudistuksen linjaukset valmistuvat vuoden 2020 lopussa.
Arvioinnin mukaan jatkuvan oppimisen työelämälähtöisten toteutusmallien kehittäminen on vielä vähäistä, vaikka jatkuva oppiminen koetaankin strategisesti melko keskeisenä toimintona kauppatieteiden ja liiketalouden koulutusta tarjoavissa korkeakouluissa. Tiivistämällä yhteistyötä erityisesti erilaisten yrityssegmenttien kanssa korkeakoulut saisivat tietoa yritysten ajankohtaisista koulutustarpeista ja voisivat kehittää alalle uudenlaisia yritysten tarpeisiin soveltuvia jatkuvan oppimisen malleja.
Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiraporttiin pääset tutustumaan täältä.
Kirjoittaja:
KM Kirsi Mustonen työskentelee arviointiasiantuntijana Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön yksikössä. Hän toimi kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arvioinnin projektipäällikkönä.
Kulma 