”Talousoppia opeille!” – Kohti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta talouskasvatuksen keinoin

Maksuhäiriöt lisääntyvät, kotitaloudet velkaantuvat ja huoli kansalaisten taloustaidosta on käsin kosketeltavaa. Suomen Pankki käynnisti helmikuussa hankkeen kotitalouksien talousosaamisen edistämiseksi. Kouluihin on puolestaan ehdotettu talousopetuksen lisäämistä. Talous ja nuoret TAT:in (2019) selvityksen mukaan 94 prosenttia opettajista pitää taloustaitojen edistämistä tärkeänä tehtävänä koulussa.

Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta päätti vastata talousosaamisen yhteiskunnalliseen haasteeseen toteuttamalla Talousosaaminen-kurssin pedagogeille helmi-toukokuussa 2020. Pandemian (COVID-19) myötä kansantalouden synkkenevä tila sekä kansalaisten ja yrittäjien ahdinko nousivat itse sairauden rinnalle päivän polttavaksi kysymykseksi. Tarve talouskasvatukselle kasvoi kriisin myötä.

Kurssin toteuttivat yhteistyössä kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa valtiotieteellisen tiedekunnan Kuluttajatutkimuskeskus, Marttaliitto, Talous ja nuoret TAT, Takuusäätiö, Suomen Pankki, Nuori Yrittäjyys ja Lauttasaaren Kansainvälisen liiketoiminnan lukio. Kurssin tavoitteena oli tarjota eväitä lapsille ja nuorille suunnattuun talousopetukseen, mikro- ja makrotaloudellisten ilmiöiden ymmärtämiseen sekä henkilökohtaisten kuluttajatietojen ja -taitojen kartuttamiseen.

Yhdenvertaiset lähtökohdat talousasioiden oppimiselle

Kurssi täytti tavoitteensa ja ylitti ne. Tulevat opettajat nostavat keskeiseksi argumentiksi talous- ja kuluttajakasvatuksen merkitykselle ihmisten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden. He tunnistavat, että koululaiset elävät erilaisissa sosioekonomisissa asemissa. Opettajat ovat keskeisessä asemassa siinä, että koulu voi tarjota tasaveroiset lähtökohdat talousasioiden oppimiselle.

Kiinnostavaa on, että ainakaan omien koulumuistojensa mukaan opiskelijat eivät olleet saaneet talousoppia peruskoulussa. Kuitenkin yhteiskuntaoppi, kotitalous ja matematiikka mainittiin talous- ja kuluttajataitojen välittäjinä.

Kurssi herätti tiedonjanon ja luennolla käytyjen keskustelujen sekä parityöskentelyn kautta syntyi uusia oivalluksia. Poikkeusajan takia kurssi siirtyi verkkoon, ja keskusteluja jatkettiin online-opetuksessa.

Opettajan näkökulmasta on palkitsevaa, kun kasvatustieteilijät innostuvat mikro- ja makrotaloustieteestä ja löytävät itsensä pohtimasta inflaation ja deflaation huonoja puolia. Kurssin innoittamina tulevat kasvatustieteilijät kaipasivat lisää oman ammattiryhmänsä sisäistä keskustelua rahasta ja palkasta tai vaikkapa syvempää ymmärrystä peruskoulujen rahoituspohjasta. Ensi vuodelle ehdotettiinkin asiantuntijaa kertomaan kunnan peruspalvelujen valtionosuuksista.

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki vieraili kurssilla ja vastaili talouskysymyksiin. Opiskelijoiden mieleen jäi etenkin vastaus valtion velkaantumisesta. Välimäen mukaan velkaa voi ottaa silloin, kun ei ole rahaa, mutta on varaa ottaa velkaa. Pandemian myötä tämä näkemys on vahvistunut – Suomi ja EU velkaantuvat ja elvyttävät, jotta talousahdinko ei jyrkkenisi.

Talous- ja kuluttajaosaaminen koulujenkin vastuulle

Kurssin toteutus vahvisti näkemystä siitä, että opettajat ovat keskeisiä yhdenvertaisuuden lähettiläitä – myös kuluttaja- ja taloustaitojen osalta. Kurssin opiskelija pohti asiaa: ”En oleta, että lapsen vanhemmat opettaisivat lasta lukemaan, se kuuluu koululle. Toisaalta uimakoulun järjestäminen kuuluu vanhemmille, ei koululle.” Kyllä talous- ja kuluttajaosaaminen taitaa kuulua koulujenkin vastuulle. Etenkin, kun se linkitetään kestävän talouden moninaisiin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen.

Kirjoittaja:

Minna Autio
Kotitaloustieteen ja -opetuksen professori,
Helsingin yliopisto, kurssin vastuuopettaja sekä kulutus-, nuoriso-, palvelu- ja kestävyystutkija. Autio johtaa hanketta: Arjen kestävyyskasvatus – Koulun merkitys 1,5C-asteen elämäntavan edistämisessä (2020–2021)