By Unelmien toteuttaminen ja vapaus päättää omista tekemisistä ovat olleet suurelle osalle yrittäjistä tärkeitä houkuttimia ryhtyä yrittäjäksi. Moni nuori haaveilee näistä samoista asioista. Tuoreen Nuorisobarometrin mukaan yhä useampi 15–29-vuotias sanoo haluavansa kokeilla yritystoimintaa jossain työuransa vaiheessa. Nuorten yrittäjyysmyönteisyyden kasvu on loistouutinen. Tarvitsemme uusia pk-yrityksiä luomaan työtä sekä tuhansien ikääntyvien yrittäjien työlle jatkajia.
Ammatillinen koulutus on tärkeä väylä yrittäjyyteen. Yleisin koulutustausta yrittäjillä on ammatillinen tutkinto. Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy yrittäjyysopintoja. Yrittäjyyttä opiskellaan monipuolisin menetelmin mm. perustamalla NY-yrityksiä, osuuskuntatoiminnassa, yrittäjä- ja yritysvierailuilla, simulaatioiden ja virtuaalipelien avulla sekä työelämän kanssa yhteistyössä toteutettavissa projekteissa, joissa opiskelijat pääsevät tekemään aitoja asiakastöitä. Innostavat opinnot synnyttävät monessa yrittäjyyskipinän. Lähes joka viides ammattiin opiskeleva nuori aikoo TAT Nuorten tulevaisuusraportin (2020) mukaan perustaa valmistumisen jälkeisenä vuotena yrityksen.
Tämän päivän työurat ovat mutkittelevia. Ansioluetteloon kertyy useita työsuhteita ja -tehtäviä. Osa vaihtaa kokonaan alaa ja opiskelee uuteen ammattiin. Useampi kuin kolme neljästä nuoresta uskoo, että yrittäjyys yleistyy tulevaisuudessa. Useimmille yrittäjyys on oma valinta, joistakin tulee yrittäjiä olosuhteiden pakosta. Normaalia on yhtä lailla olla samaan aikaan palkkatyöläinen ja yrittäjä.
Toisin kuin usein luullaan, ammatillinen koulutus ei ole tarkoitettu vain nuorille. Opiskelijoista 64 prosenttia on yli 20-vuotiaita. Ammatillinen koulutus tarjoaa työkaluja yrittäjälle niin yrityksen perustamisen alkumetreillä, kuin kokeneelle konkarille oman osaamisen tai yritystoiminnan kehittämiseen. Yrittäjän oppisopimuksella päätoiminen yrittäjä voi kouluttautua työn ohessa omassa yrityksessä.
Yrittäjyyskasvatuksen yhtenä keskeisenä tehtävänä on edistää yrittäjyyteen liittyviä myönteisiä asenteita. Kaikista ei tietenkään tarvitse tulla yrittäjiä. Jokainen sen sijaan tarvitsee yrittäjämäistä asennetta työssä ja elämässä yleensä. Siihen liitettyjä ominaisuuksia, kuten ongelmanratkaisukykyä, yritteliäisyyttä, oma-aloitteisuutta ja toimeliaisuutta, voi ja pitää kehittää. Perustan tälle muodostavat oppilaitoksen toimintakulttuuri ja arjen toimintatavat.
Kirjoittaja:
Satu Ågren toimii johtavana asiantuntijana Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:ssä.
Kulma 