Verkostomarkkinointi muutti Instagramiin

Keväällä valmistuneessa kandidaatin tutkielmassani tutkin verkostomarkkinointia Instagramissa. Lapsuudessani verkostomarkkinointi tarkoitti minulle naapurin Tupperware-kutsuja, joilla suositeltiin tuotteita muille naapureille. Nykyään kyse on kuitenkin paljon laajemmasta ilmiöstä.

Sosiaalisessa mediassa nuoret törmäävät verkostomarkkinointiin herkemmin kuin ennen, jälleenmyyjien ollessa julkisuuden henkilöitä, nuorten esikuvia ja tuttavia. Jälleenmyyjät eivät useinkaan luo erillistä yritystiliä, vaan toiminta tapahtuu henkilökohtaisella tilillä, jolloin markkinointi sulautuu myyjän muuhun elämään. Siksi nuorten tulisikin oppia suhtautumaan sisältöön kriittisesti, myös silloin kun kyseessä on tuttava.

Esittelyssä paras versio itsestä

Tärkeäksi osaksi verkostomarkkinointia on muodostunut itsensä brändääminen. Uskottavuutta rakentaessaan, jälleenmyyjät pyrkivät esittämään seuraajilleen parasta versiota itsestään. Samalla pyritään kuitenkin myös aitouteen, jota ilmennetään tuomalla esille oman elämän epätäydellisyyksiä. Näitä esitetään sen verran, että ne lisäävät samaistuttavuutta, kuitenkin niin, että luotu kuva optimaalisesta minästä ei romutu. On tärkeää opettaa nuoret näkemään motiiveja julkaisujen takana. Sisällön taustalla voi vaikuttaa liiketoiminta silloinkin, kun jaetaan henkilökohtaisia asioita omasta elämästä.

Jälleenmyyjät onnellisuuden kokemusasiantuntijoina

Monet jälleenmyyjät ovat onnistuneet brändäämään itsestään hyvinvoinnin ja onnellisuuden kokemusasiantuntijoita. Hyvin onnistuneen brändäyksen tuloksena jälleenmyyjän elämä näyttää lähes täydelliseltä. Työkään ei vaikuta työltä, vaan juuri verkostomarkkinointi tuntuu tuovan elämään onnellisuutta. Työyhteisö koostuu joukosta samanhenkisiä ihmisiä, jotka ymmärtävät, kannustavat ja tukevat toisiaan. Yhteisön jäsenten kuvaillaan olevan toisilleen ystäviä, jopa perhettä.

Mitä meille markkinoidaan?

Itsensä brändäämisen korostumisen myötä, itse tuotteet tuntuvat jääneen sivurooliin. Tästä syystä Instagram-tilejä selatessa, herää kysymys: Mitä meille yritetään myydä? Onko myytävänä ystävyys ja paikka yhteisössä, elämäntyyli, hyvinvointi vai jopa onnen avaimet? Entä millä hinnalla?

90-luvulla naapurin Tupperware -kutsuista kieltäytyminen saattoi tuntua kiusalliselta, mutta silloin tiesimme mistä kieltäydymme. Näihin suoriin kohtaamisiin emme enää joudu yhtä herkästi, mutta sen sijaan markkinointia emme pääse pakoon ja sen tunnistamisesta on tullut aina vain haastavampaa.


Kirjoittaja:
Sanna Elomaa opiskelee Helsingin yliopistossa kasvatustieteiden kandiohjelmassa kotitalousopettajan opintosuunnassa. Hän on aiemmin valmistunut liiketalouden Tradenomiksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.