Uutena KKV:n oppimisen palveluiden harjoittelijana lähdin kaivelemaan blogin kätköistä mielenkiintoisia postauksia. Monien mielenkiintoisten tekstien joukosta poimin teidän lukijoidenkin iloksi muutaman jälleen tai yhä ajankohtaisen aiheen.
Kulutuksessa on tunteet pelissä
Tämä teksti on julkaistu vuoden 2016 lopussa ja on johtavan asiantuntijamme Taina Mäntylän käsialaa. Teksti puhutteli minua, sillä ensimmäisten työpäivieni aikana keskustelimme Tainan kanssa paljon kuluttajaosaamisen luonteesta ja siitä, miten kuluttajataitoja olisi järkevää opettaa. Käy lukemassa tästä blogitekstistä, miten lapsen kanssa opetellaan kulutuksen tunteita.
Kulutus ei ole rationaalista, vaan siinä on tunteet pelissä. Täten ei ole tarkoituksenmukaista opettaa ainoastaan sitä, miten kulutetaan järkevästi. Kuluttajan tulisi osata tunnistaa ja käsitellä omia tunteitaan ostopolun varrella. Löisin vaikka vetoa, että moni meistä tietää usein mikä on ”oikea” tai paras ratkaisu. Kuitenkin valitsemme helpomman tai tunteitamme muuten palvelevan vaihtoehdon. Onko taloudellisesti tai terveydellisesti fiksua ostaa välipalaksi suklaapatukka? No ei ole, mutta kun minua väsyttää, luennolla pitäisi jaksaa keskittyä ja ulkonakin sataa vettä…
Viime viikolla vietetyn hävikkiviikon inspiroimana mielenkiintoni kiinnittyi 2016 vuodelta olevaan pohdintaan hävikin uusista muodoista. Hävikistä itselleni tulee ensimmäisenä mieleen ruokahävikki, jota näin ruoan rakastajana kovasti usein kauhistelen. Tässä blogitekstissä nostetaan kuitenkin esiin uusi näkökulma: ”palveluhävikki”.
Nykypäivän elämässä ja älykodissa solmimme paljon sopimuksia erilaisten palveluiden käytöstä. Maksamme lehtitilauksista, viihdekanavista, kuntosalista… Annamme myös tietojamme vaihtokauppana erilaisten alustojen, kuten sosiaalisen median, käyttömahdollisuudesta. Mielestäni sopimukset ovat tärkeä osa kuluttajakasvatusta. Miten ne solmitaan ja millä säännöillä? Miten saa halvinta ja onko kyseiseen palveluun ylipäänsä varaa? Entä meneekö osa näistä palveluista niin sanotusti hävikkiin?
Varhaislapsuuden arjessa syntyvät kuluttajataidot ja tottumukset
Tämä vuonna 2018 julkaistu blogiteksti puhuu lasten kuluttajataidoista. Kyllä, myös lapset ovat kuluttajia. Lapset antavat monille hyödykkeille sosiaalista merkitystä, ja täten kulutus voi vaikuttaa myös sosiaalisiin suhteisiin. Tässäkin on hyvä nostaa esiin tavaroiden ohella sopimukset ja alustat. Saako lapsi olla somessa tai onko hänellä pääsy samojen sarjojen ja leffojen äärelle kuin ystävillään? Miten opettaa nuorelle lapselle sopimusten merkityksiä ja kasvattaa hänet vastuulliseksi sekä ajattelevaksi kuluttajaksi?

Kirjoittaja:
Alina Leinonen työskentelee harjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa syksyllä 2020. Hän on maisterivaiheen kotitalousopettaja-opiskelija, joka on käynyt sivuaineena yhteiskuntaopin opettajan opinnot.