By Koulussa talousasioita opetetaan erityisesti yhteiskuntaopissa, kotitaloudessa ja matematiikassa sekä myös oppiaineiden rajat ylittävänä ilmiöopetuksena. Keväällä 2020 julkistetun PISA-tutkimuksen tulokset osoittivat tämän opetuksen onnistuneen hyvin: 20 OECD-maan joukossa Suomi sijoittui yhdessä Kanadan kanssa toiseksi Viron jälkeen. Suomalaiset nuoret kertoivat saavansa muita maita useammin talousasioihin liittyvää tietoa opettajilta, ja tällä oli lisäksi muita maita voimakkaampi yhteys osaamiseen.
Opettajien tekemän ansiokkaan työn ohessa Suomessa ovat jo vuosien ajan monet koulun ulkopuoliset tahot tarjonneet monin eri tavoin tukea talousasioiden opetukseen.
Käytännön toimijoiden vahvuutena on ajantasaisen tiedon ja käytännön taitojen tuominen kouluympäristöön.
Tämän toiminnan laajuus ilmeni, kun helmikuun 2020 alussa käynnistetty Suomen Pankin talousosaamishanke kartoitti keväällä 2020 talousosaamisen edistämistoimintaa Suomessa.
Koulut ovat ulkopuolisille toimijoille haluttu ympäristö, koska siellä voidaan tavoittaa helposti tietyt ikäryhmät. Tekemämme kartoitus osoitti, että ulkopuoliset toimijat suuntaavat eniten toimintaansa yläkouluihin ja sillä erityisesti ysiluokkaan sekä toisen asteen oppilaitoksiin. Sen sijaan alakouluihin organisoitua toimintaa on selvästi vähemmän. Myös opettajat ja erityisesti historian ja yhteiskuntaopin opettajat, ovat ulkopuolisille toimijoille suosittu kohderyhmä. Opettajien talousosaamisen edistäminen nähdään tärkeänä, koska heidän osaamisensa välittyy lasten ja nuorten osaamisen kasvattamiseen.
Talousosaamisen edistämistä tekee monipuolinen toimijajoukko
Koulun ulkopuolisia talousosaamisen edistämistä tekeviä toimijoita löytyy kaikilta sektoreilta. On julkisia toimijoita, kuten Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä Suomen Pankki. Finanssialaa edustavia toimijoita ovat yksittäiset pankit, Finanssiala ry, FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta sekä Pörssisäätiö. Nuorten järjestöt – Lasten ja nuorten säätiö, Nuorten Akatemia sekä Nuorisoasuntoliitto – ovat aktiivisia koulujen suuntaan. Ruotsinkielisten koulujen talousopetusta on tukemassa Finlands svenska Marthaförbund.
Merkittävä toimija opetussektorilla on Talous ja nuoret TAT, jolla on oppilaitosten lisäksi runsaasti yhteistyötä yritysten, yhdistysten, säätiöiden, kaupunkien ja kuntien kanssa. Yhteistyötä eri tahojen kanssa tehdään erityisesti TAT Yrityskylässä, jossa on mukana lähes 200 kuntaa ja yli sata yhteistyökumppania. Yrityskylät ovat tavoittaneet 75 prosenttia Suomen kuudesluokkalaisista ja 60 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista.
Toinen suuri toimija opetussektorilla on Nuori Yrittäjyys ry, joka tavoittaa vuosittain Pikkuyrittäjät, Vuosi yrittäjänä ja Oma talous -ohjelmillaan noin 70 000 lasta ja nuorta esiopetuksesta korkea-asteelle. Nuori yrittäjyys ry:n kansallisina kumppaneina on yrityksiä, säätiöitä, julkisia toimijoita sekä yksityishenkilöitä.
Koulun ulkopuolisten toimijoiden talousosaamisen edistämisen toteuttamismuotojen kirjo on hyvin laaja.
Toimijat tuottavat erilaisia materiaaleja ja pelejä kouluopetuksessa käytettäväksi. Talousasioiden opetukseen kaivataan käyttövalmiita oppimateriaaleja esimerkiksi yhden oppitunnin paketteina. Toimijat tekevät kouluihin myös asiantuntijavierailuja sekä järjestävät työpajoja ja kilpailuja.
Koronapandemian aiheuttama poikkeustilanne herätti tarpeen etäopetuksessa toimiville vuorovaikutteisille aineistoille ja erilaisille verkko-oppimisympäristöille, mihin vastattiinkin varsin hyvin. Ulkopuoliset toimijat ovat niin ikään järjestäneet yhteistyössä opettajille täydennyskoulutusta talousasioista.
Koulun ulkopuolisten toimijoiden tekemä talousosaamisen edistäminen on monin paikoin jo varsin vakiintunutta ja sitä tarvitaan jatkossakin. On myös tärkeää, että näitä kaikkia toiminnan muotoja osataan kouluissa hyödyntää täysimääräisesti.
Kirjoittaja:
Anu Raijas työskentelee Suomen Pankissa vanhempana neuvonantajana ja projektipäällikkönä talousosaamisen edistämisen koordinointihankkeessa. Hän on virkavapaalla KKV:n vaikutusarviointiyksiköstä, jossa hän toimii tutkimuspäällikkönä.
Kulma 