Digitaalisessa ympäristössä rahan käyttäminen toi uusia taitotarpeita – pysyykö talouskasvatus mukana?

Ei kommentteja

Tällä viikolla vietetään Global Money Week -teemaviikkoa, jonka tavoitteena on nostaa esille nuorten talousosaamisen tärkeyttä sekä tehdä näkyväksi sitä työtä, jota useat tahot tekevät nuorten talousosaamisen edistämiseksi. Asia on nähty laajalti tärkeäksi koko yhteiskunnassa. Suomen Pankki julkisti tammikuun lopussa ehdotuksen talousosaamisen strategiaksi. Tavoitteena on, että suomalaiset ovat maailman parhaita talousosaajia vuonna 2030. Talousosaaminen kuuluu välttämättömiin kansalaistaitoihin.

Työtä tehdään paljon ja asia on esillä julkisuudessa. Tärkeää on huomata se, että nuoret ovat jo tietoisia taloustaitojen tärkeydestä ja osaavat paljon. Olemme saaneet iloksemme havaita täällä KKV:ssä, miten kattavasti esim. TET-jaksoilla olevat nuoret ovat hahmottaneet raha-asioiden hoitamisen. Havaintoni on, että nuoret osaavat taloudesta jopa enemmän kuin ennen. Se ei riitä, koska samalla kulutusympäristö edellyttää yhä monipuolisempia taloudellisia valmiuksia aiempaa nuoremmilta. Kysymys on siitä, miten kuluttajat ikään katsomatta pysyvät taitoineen ajan tasalla digitaalisessa kaupankäyntiympäristössä, jossa tärkein taloustaito taitaa olla sopimusten lukutaito ja kyky torjua palveluhävikin syntymistä.

Tet-harjoittelijamme Sonjan laatima sarjakuva kuluttajuudesta teini-ikäisen silmin.

Ville Aalto-Setälä korostaa kolumnissaan: ”Kotitalouden kannalta on tärkeää ymmärtää talousasioiden merkitys. Tällä on vaikutusta esimerkiksi ylivelkaantumisen estämiseen ja laajemmin oman elämän mahdollisuuksiin. On myös huomattava, että nykyinen nollakorko yhteiskunta ei ole helppo taloudellisesti erilaisine kuluttamisen ja maksamisen houkutuksineen.”

Talouskasvatukseksi ei riitä, että tutkitaan esimerkiksi päivittäisen takeaway-kahvin ostamisen vaikutuksia talouteemme tai tehdään budjetti omaan asuntoon muuttamisen kuluista.

Rahankäyttötilanteet ovat digitaalisia ja yhä vaikeammin havaittavia. Kaupankäyntikumppanimme eivät ole enää tuttuja ja fyysisesti tunnistettavia. Sopimuskumppanimme ovat alustoilla ja verkossa — samalla myös talouden pito tapahtuu katseelta suojassa ja lapsille ja nuorille vaikeammin opittavana, kun tekemisen malli ei ole näkyvissä.

Digitaalisessa kuluttamisessa vaaditaan monipuolisia taloustaitoja, joista keskeisimpinä ovat sopimusten hallinta ja maksaminen, digitalisaatiota käyttävän liiketoiminnan tunnistaminen ja sen pelisääntöjen oivaltaminen. Uudenlainen liiketoiminta vie kuluttajan tilanteisiin, joissa vastikkeellisuus saattaa hämärtyä. Talouskasvatus laahaa näissä tapauksissa usein rankasti jäljessä.

Digitalisaatio on muuttanut toimintatapoja yrityksessä ja kuluttajan käyttäytymisessä

Kaikkien toimijoiden on tarpeen pohtia, miten perinteisissä taloudellisen kyvykkyyden osa-alueissa, kuten raha-asioiden hallinnassa, oman talouden suunnittelussa, finanssituotteiden valinnassa ja tuntemisessa sekä taloudellisen informaation vastaanottamisessa otetaan huomioon kuluttajakaupan digitalisaatio ja sen monet vaikutukset ja ulottuvuudet. Se haastaa uudistamaan taloustaitojen edistämisessä käytettyjä keinoja ja perinteisiä sisältöalueita.

Näitä ongelmia ei ratkaista pelkästään pelillisillä opetusmateriaaleilla tai opettajien materiaalipankeilla. Kysymys on siitä, saadaanko niihin rakennettua kiinnostavuuden ohella tarkoituksenmukainen sisältö. Tarvitaan tutkimusta niin pedagogisten menetelmien kehittämisen tueksi kuin myös digitaalisen liiketoiminnan huomioivan taloudellisen kyvykkyyden tai lukutaidon määrittämiseksi.