Monen kuulee sanovan, että poikkeusajassa arki ja vapaa-aika tuntuvat samalta. Olemme kotona ja kuluttaminen kietoutuu arkisiin toimiimme sekä kodin palveluihin ja niihin yhdistyviin laitteisiin yhä tiiviimmin. Heräteostokset ja erilaiset viestintä- ja sisältöpalvelut verkkokaupoissa auttavat irtautumaan arjesta – mutta tällä on varjopuolensa. Tilauksien teko on helppoa ja palvelujen kokeilujaksot ovat nopeaa ottaa käyttöön, ne tilataan osamaksuilla ja laskun maksua voi halutessaan siirtää kuukausia eteenpäin. Eri tilauksista mahdollisesti kertyvä palveluhävikki on meille monille edelleen vieras käsitys.
Verkkokaupoissa asioidessa on hyvä muistaa, että kuluttajan vapautta voi käyttää vain, kun saa tarpeellisen tiedon päätöksentekoa varten ja sen lisäksi vielä osaa käyttää ja soveltaa sitä. Ostotilanteessa ymmärrettäviä tietoja ja hallittavia taitoja ovat tuotetiedot, sopimusehdot, miten sopimuksesta irtaannutaan, hintatiedot ja -vertailut, käyttöohjeet jne. Nämä kaikki myyjän pitäisi ostajalle kertoa ostotilanteessa, mutta myös kuluttajan on hyvä tiedostaa ja kantaa oma vastuunsa – myös poikkeustilanteessa.
Olemme eläneet koronan aikaa jo yli vuoden. Olemme jaksaneet, yrittäneet, tsempanneet, ehkä mokanneetkin tai ainakin kompuroineet ja taas jaksaneet. Loppua ei vielä ainakaan näy – ehkä hieman kuitenkin valoa tunnelin päässä.
Työelämässä olemme hypänneet suuren loikan ”uuden normaalin” äärelle, joka ainakin itselleni tarkoittaa päivittäistä kotitoimistoa keittiön ruokapöydän äärellä ja virtuaalisesti huhuilevan työkaverin kutsuja tai palavereita Skypen tai muun ohjelman välityksellä useasti päivän aikana. Muutos työelämässä on tarkoittanut arkisten kasvokkaisten kohtaamisten ja vuorovaikutuksen loppumista tai vähenemistä työkavereiden kanssa, työnjohtamisen tapojen muuttumista, yksintyöskentelemisen ja itseohjautuvuuden tarpeen lisääntymistä. Omaa osaamista on pitänyt haastaa ja etsiä uudenlaisia tapoja työn teolle.

Kodin status on muuttunut etätyön myötä, ja arkea ja työpäivää voi välillä olla vaikeaa erottaa toisistaan. Varsinkin kun yhtälöön lisätään etäkoulu tai karanteeni ja sen myötä ympärillä pyörivät lapset, joiden hoitaminen aiemmin miellettiin kasvatus- tai ehkä kotityöksikin. Enää näin ei ole, vaan työskentely ja kodin arki sovitetaan yhteen. Kotitöitä hoidetaan etätöiden rinnalla luovien ja soveltaen.
Kiitos digitaalisuuden, monet ennen kotitöiksi mielletyt työt kuten kodinhoidolliset työt, lasten tai aikuisten sosiaaliset suhteet ja muu asiointi onnistuvat nyt myös verkossa. Sekä arjen askareisiin että ostoksiin verkkokaupassa digitaalisuus on tuonut helpotusta: pankkiasiat ja taloudenhallinnan seuranta on helpottunut, Bluetoothin kautta robotti-imuri hoitaa viikkosiivousta ja arkiruuat tilataan ravintoloista ruokalähettien toimittamana. Aiemmin palkattomaksi kotityöksi kutsutut työt ovat sähköistyneet ja hoituvat jopa huomaamatta muun ohessa. Verkossa asioiminen vaatii kuitenkin monenlaista osaamista ja taitoa oli kyse sitten arjen askareista tai etätyön teosta.
Vaikka korona jo väsyttää, eikä edes marathon ole oikea vertauskuva kuvaamaan käytyä matkaa tähän mennessä, on hyvä myös miettiä mitä uutta ja ehkä hyvääkin tämä kaikki on tuonut tullessaan. Kuten tutkimuksistakin käy ilmi, poikkeusajat ovat haastaneet, mutta myös tuoneet lukuisia mahdollisuuksia lisätä työn tuottavuutta, työhyvinvointia ja työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Tuttu ja totuttu maailma ympärillämme muuttui viikoissa vieraaksi, mutta myös ainakin itseni se pysäytti samalla perusarvojen äärelle. Esimerkiksi kiirettä ei enää tuntenut samalla tavalla kuin ennen, eikä kalenteria täytä enää tapahtumat ja seminaarit, vaikka niitäkin on tullut seurattua vuoden aikana verkossa. Etäpisteeltä siirryttäessä vapaa-ajalle askel on pieni, mutta nautitaan siitä.