By Talousosaamisen tutkimuksia kartoittavassa raportissa keväällä 2020 todettiin, että Suomessa on aivan liian vähän tieteellistä tutkimustietoa suomalaisten talousosaamisesta. Talousosaamisen tieteellisellä tutkimuksella on vahvat perinteet maailmalla, mutta Suomessa ei muutamia yksittäisiä esimerkkejä lukuun ottamatta tämän alueen tutkimukseen ole juurikaan panostettu. Hieno panostus tähän on Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama, vuosina 2019–2025 toteutettava monitieteellinen DigiConsumers -tutkimushanke, jossa haetaan keinoja parantaa 13–25-vuotiaiden talousosaamista ja kulutustaitoja erityisesti digiympäristöissä.
Kuluttajien talousasioiden hoitamista on toki selvitetty, mutta varsin pintapuolisesti ja rajallisesti. Vaikka tieto on pirstaleista ja hajanaista, on se osin luonut kuvaa väestön talousosaamisen tilasta. Ainoa laaja väestötasoinen ja kansainvälisesti vertailukelpoinen aineisto suomalaisten talousosaamisesta kerättiin vuonna 2014. Suomi osallistui myös vuonna 2018 talousosaamisen PISA-tutkimukseen. Jatkossa olisikin tärkeää tutkia säännöllisin väliajoin kansalaisten talousosaamista koko väestöä edustavasti ja osallistua myös kansainvälisiin vertailuihin.
Ajantasaista tietoa useaan käyttötarkoitukseen
Suomen Pankin johdolla laaditussa talousosaamisen strategiaehdotuksessa tuotiin vahvasti esille tutkimuksen kehittämisen tarve talousosaamisen edistämisessä. Tutkittua tietoa tarvitaan hyvin moneen käyttötarkoitukseen. Strategian toteutuksessa ja toiminnan suunnittelussa meillä tulee olla tarkkaa ja ajantasaista tietoa eri väestöryhmien taloudellisesta tietämyksestä, käyttäytymisestä ja asenteista. Tutkimusta olisi hyvä tehdä kiinteässä vuorovaikutuksessa käytännön toiminnan kanssa esimerkiksi erilaisilla koeasetelmilla ja relevanttien kohderyhmien tunnistamisessa. Tämä kaikki auttaa talousopetuksen räätälöinnissä erilaisille kohderyhmille. Talousosaamisen ohella tietoa tarvitaan myös talousosaamisen kehittämismahdollisuuksista: toteutuksesta, työkaluista, menetelmistä ja välineistä sekä vaikuttavuustutkimuksesta.
Kun talousosaamisen strategiaa lähdetään käytännössä toteuttamaan, tulee kehittää toiminnan tulosten ja vaikutusten systemaattista mittaamista niin yleisellä kuin yksittäisten kohderyhmien, hankkeiden ja toimenpiteiden tasolla. Toimijoiden on hyvä tehdä omia tutkimuksiaan ja niitä on tarpeen hyödyntää koko toimijaverkoston kesken. Myös erilaiset käytännön toimijoiden aineistot ja ammattilaisten kokemukset (mm. talous- ja velkaneuvonnan Ennakoivan talousneuvonnan, FINEn ja Takuusäätiön yhteydenotot), jotka valottavat osin kansalaisten talousosaamisen tilaa, olisi hyvä hyödyntää tutkimuksellisesti.
Kuluttajien velkaongelmien ja maksuhäiriöiden yleistymistä pidetään usein merkkeinä puutteellista talousosaamista. Näillä eittämättä on olemassa jokin yhteys, mutta aitojen indikaattoreiden määrittelyyn tarvitsemme tutkimusta. Indikaattorit ovat hyvä apuväline talousosaamisen kehittymisen seurannassa, mutta muuttuvassa taloudellisessa toimintaympäristössä on tärkeää olla hereillä niiden tarkoituksenmukaisuudesta ja mahdollisista päivitystarpeista. Siksi on tärkeää seurata jatkuvasti toimintaympäristön muutoksia.
Laadullista tutkimusta tarvitaan määrällisen rinnalla
Määrällisen mittaamisen rinnalla tarvitaan myös laadullista tarkastelua. Meidän tulee ymmärtää, mitkä kaikki tekijät ihmisen mikro- ja makroympäristössä vaikuttavat talousosaamiseen sekä mistä kaikesta talousosaaminen muodostuu. Laadullisella tutkimuksella täydennetään määrällisin menetelmin tuotettua tietoa.
Koska kuluttajien talous ulottuu eri elämänalueille, tulee talousosaamista tutkia poikkitieteellisesti yli tieteenala- ja oppiainerajojen jamonesta eri näkökulmasta. Talousosaamisen strategiaehdotuksessa esitettiin perustettavaksi talousosaamisen tutkimusverkosto, joka kokoaisi ja koordinoisi alan tieteellistä tutkimusta. Kiinnostusta tähän on tutkijapiireissä jo herännytkin.
Anu Raijas
Anu Raijas työskentelee Suomen Pankissa talousosaamisen neuvonantajana. Vuoden 2020 aikana hän veti talousosaamishanketta, jonka lopputuloksena luovutettiin oikeusministeriöön tammikuussa 2021 Suomen ensimmäinen talousosaamisen strategiaehdotus.
Kulma 