Kun katselen kodissa ympärilleni, en voi olla huomaamatta, että elämme aikaa, jolloin kotimme on täyttynyt digitaalisista laitteista ja toiminnoista liittyivät ne sitten työhön tai vapaa-aikaan. Koti on hyvällä tavalla muuttunut älykodiksi, jossa elektronisia laitteita, jopa valaistusta voidaan hallinnoida etänä esimerkiksi tietokoneen, älypuhelimen tai älyrannekkeen avulla. Toimiakseen laitteet tarvitsevat verkkoyhteyden ja mikä parasta, joitakin laitteita älykodin omistaja tai asukas voi ohjata myös etänä.
Laitteet helpottavat ja viihdyttävät elämää, mutta niiden käyttöönottoa on edeltänyt kuluttajataitojen osaamista kuten sopimusten tekoa ja niiden sitovuutta vaativaa ymmärrystä. Jos tätä osaamista ei ole, saattaa huomaamattaan ajautua avomerelle eikä rantaviivaa ole näkyvissä.
Verkkokaupassa on helpompaa klikata ok kuin lukea sopimuksen pääkohtia
Mainonta on usein ensimmäinen vaihe, jossa suostutellaan kaupanteon äärelle. Digitaalisessa ympäristössä tilauksen ja mainoksen kietoutuminen yhteen saattaa hämärtää tietoisuutta siitä, että on aloittamassa sopimussuhdetta.
Vaikka mainoksen tulisi olla tunnistettavissa mainokseksi vaivatta esitystavasta ja mainosvälineestä riippumatta – näin ei aina ole. Verkkokauppaostaminen on lisääntynyt ja kuluttajan voi välillä olla vaikeaa oivaltaa esimerkiksi blogia lukiessa, että kyseessä on mainos, ellei sitä ole selkeästi ilmaistu. Kuin huomaamatta, blogin lukija saattaakin päätyä verkkokaupan ostoskoriin ja ok-klikkauksen kautta tekemään kaupan ja samalla sopimuksen myyjän kanssa.
Hyvää kaupallisen median lukutaitoa on se, että kykenee kaikilta osin lukemaan ja ymmärtämään sopimuksen pääkohdat ennen tilauksensa OK-klikkauksen tekemistä. Keskeisiä tietoja ovat muun muassa ostoksen pääominaisuudet, kokonaishinta, sopimuksen kesto ja sopimuksen päättämistä koskevat ehdot. Näiden havainnoinnilla voi ennaltaehkäistä esimerkiksi kuluttajan taloutta usein nakertavaa palveluhävikkiä.
Palvelumuotoilu ohjaa kuluttajan päätöksentekoa ja valintoja
Älykodissa myös verkkokauppa-asiointi on lisääntynyt, joten perinteisen media- ja mainonnanlukutaidon lisäksi kuluttajan on opittava lukemaan asiointitilanteen palvelumuotoilua, joka ohjaa kuluttajan päätöksentekoa ja saattaa sitouttaa pitkiin tai muuten epäedullisiin sopimuksiin, joissa usein kuluttajan huomaamatta vastikkeena toimivat data tai raha. Datan ja tekoälyn avulla meihin osataan kohdistaa juuri meitä kiinnostavia ja tarpeitamme vastaavia tuotteita tai palveluita.
Me suomalaiset olemme kuluttajina erilaisia ja myös älykotimme ovat omanlaisiaan. Siinä missä toisten kodin päätöksenteossa vaikuttavat esimerkiksi ekologisuus ja maapallon kantokyky, toisilla päätöksenteossa voi painaa oma viihtyminen, nautinto ja arjen helppous. Vaikka jokaisen koti olisi asujansa näköinen, yksi asia meitä kaikkia yhdistää – on hyvä ymmärtää miten, miksi ja millaisin keinoin meidän kuluttajien valintoihin pyritään ja voidaan vaikuttaa sekä mitä seurauksia ja sitovuuksia valinnoillamme on niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä.
Lopuksi haluaisin vielä kysyä, miltä sinun älykotisi näyttää ja millaisia sopimuksia se pitää sisällään?