Kesän kauppaleikit harjoittavat varhaiskasvatusikäisten kuluttajataitoja ja opettavat rahan käyttöä

Ei kommentteja

Havahduin mökillä 4-vuotiaan lapseni intoon rakentaa mökkipihaan leikkikauppa. Ennen kuin olimme saaneet edes kauppalautoja naulattua kioskin malliin, päätin kuluttajakasvatuksen näkökulmasta suorittaa kokeilun. Mitä kuluttajataitoja varhaiskasvatusikäinen voisikaan kauppaleikin varjolla harjoitella?

Ensimmäiseksi kauppaan oli tietenkin haalittava tuotteet – mieluusti oikeiden tuotepakettien näköiset. Kävimme mökkikaapit läpi ja keräsimme kaikki tyhjät tai ainakin vanhentuneet kauppaan sopivat tuotteet kärryyn.

Kaupan fyysiset puitteet muistuttivat kivijalkamyymälää, mutta kuulemma myös padilla voisi tehdä ostoksia. Koronavuoden verkkokauppaostelu on selvästi jättänyt jälkensä myös lapseen. Poikani asetteli tarkkaan tuotteita näkyville, osa etualalle osa pöydän alle piiloon – ehkä odottamaan kanta-asiakkaita? Jo heti kokeiluleikin alussa kävi roolit selväksi: myyjä touhusi kassan takana, minä laskin rahojani. ”Onhan sulla sitten riittävästi rahaa mukana?”myyjä huuteli tiskin takaa.

Ennen kuin kuluttajana pääsin ostoksille, piirsimme mainoksen. Kaupalle piti keksiä nimi ja tuotteille hinnat. Osa tuotteista oli tosiaankin hyvin kalliita, kuten myyjä oli ennakkoon varoittanut. Mainokseen kirjattiin myös aukioloaika ja mikä parasta piirrettiin kuvituskuvat ja liimattiin muutama ostajia houkutteleva tarra. Kaikki valmista, markkinointi voi alkaa!

Myyjä suostui hyväksymään myös tietyn värisen maksukortin

Markkinoinnin jälkeen alkoi itse kaupan teon vaihe. Myyjä oli hyvin valveutunut ja perillä myyntitehtävästään. Hän myös aktiivisesti suositteli tuotteita ja tarjosi vaihtoehtoja. Jos kuluttaja kyseli tuotteita mitä kaupasta ei löytynyt, ei niille kuulemma ollut todellista tarvetta.

Maksutilanne tarjosi oivan mahdollisuuden harjoitella maksutapojen eroavaisuutta. Kassakone kilahteli tasaiseen tahtiin ja helpot laskutehtävät sujuivat sormilla laskien. Kun minulta ostajana loppuivat rahat kesken, poikani kehotti käymään välissä töissä.

Keskustelimme myös puhelimella tai kortilla maksamisesta. Ymmärrän hyvin, että fyysinen raha viehätti kauppiasta, mutta onneksi hän suostui hyväksymään myös tietyn värisen maksukortin. Olimme siis selkeästi leikin varjolla elämän hallinnan ja taloudenpidon ytimessä!

Kesäkaupan asiakaspalvelu kympin arvoista

Kaupan teon jälkeen siirryimme ostopolun loppuvaiheeseen. Myyjä lisäili kauppaan tuotteita ja kuulemma uusi mainoskin pitäisi tehdä seuraavalle päivälle. Kyllä, jälkimarkkinointihan on tärkeää ja toisaalta nykyisistä asiakkaista huolenpito yhtä lailla.

Tässä kesäkaupassa asiakaspalvelu ainakin oli kympin tasoa ja tällä varmistettiin, että tyytyväinen asiakas aikoo varmasti palata myös tulevina kesäpäivinä ostoksille. Jos toivoa saisi, ehkä kuluttajan näkökulmasta aukioloaikaa voisi pidentää nykyisestä puolesta tunnista edes tuntiin. Voihan toki olla, että tämä kuluttaja on vaan tottunut, että milloin ja mistä vaan saa halutessaan tehdä ostoksia!

Kesäkauppakokeilu selkeästi osoitti, että leikin varjolla kuluttajan ostopolkua voi tehdä lapselle tutuksi – ikään katsomatta!

Kauppa on auki taas huomenna, tervetuloa ostoksille!

Mukavaa heinäkuuta Kulman lukijoille!

-Valpuri