By Tietoisempi kuluttaja, taitavampi viestijä ja varmempi työntekijä. Kolmen kuukauden korkeakouluharjoittelu Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) viestintäyksikössä on kasvattanut asiantuntijuuttani kolmella tärkeällä osa-alueella.
Pessimististä tietoiseksi kuluttajaksi
Myönnän, että ennen harjoittelua suhtauduin melko pessimistisesti omiin oikeuksiini kuluttajana. Välttelin ristiriitatilanteita ja tyydyin mieluummin kohtalooni kuin vaadin ponnekkaasti hyvityksiä. Ilokseni olen oppinut sen, että apua on aina saatavilla sitä etsivälle. Kuluttajaneuvonta, sähköiset lomakkeet ja apurit on tehty ihmistä varten, ei pitääkseen asiantuntijat kiireisinä.
Samalla olen ymmärtänyt, että asiallisesti ja perusteellisesti tehdyt valitukset, ilmoitukset ja reklamaatiot eivät olekaan vaikeana asiakkaana olemista tai muiden asioihin sekaantumista, vaan samanlainen kansalaisen etuoikeus kuin vaikkapa äänestäminen. Parhaimmillaan oman aktiivisuuden ansiosta vieläpä joku toinen voi välttyä samalta ongelmalta tulevaisuudessa.
Voimaantuminen, vaikka se vähän imelältä kuulostaakin, kuvaa se parhaiten tiedon tuomia käytännön hyötyjä. Kun aidosti tuntee oikeutensa ja tietää mihin kaikkeen on saatavilla kättä pidempää, on helpompi luovia itsevarmasti arkisissa pulmatilanteissa. Samaan tapaan myös kuluttajan omalle vastuulle kuuluvien asioiden ymmärtäminen auttaa ehkäisemään harmia ja yllättäviä menoeriä jo ennakkoon.
Viestijä luo edellytykset vuoropuhelulle
Julkisessa organisaatiossa, kuten KKV:ssä, viestijä on tärkeä välikappale substanssiasiantuntijoiden ja sidosryhmien välillä. Viestinnän asiantuntija varmistaa, että kilpailu- ja kuluttaja-asiantuntijoiden huikea osaaminen ja tieto saadaan valjastettua kuhunkin tilanteeseen ja kanavaan parhaiten sopivalla tavalla.
KKV:n viestinnässä työskentely on kirkastanut edelleen sitä, miksi opiskelen viestintää. Erityisesti verkkosivujen sisällöntuotantoprojektiin osallistumisessa on kiteytynyt juuri se olennainen. Viestijän on kömmittävä oman laatikkonsa ulkopuolelle pohtimaan, mikä todella on viestin kohderyhmälle olennaista ja tarpeellista. On yhtä tyhjän kanssa, vaikka keksisi omasta mielestään raflaavan somekampanjan tai kirjoittaisi maailman parhaan verkkotekstin, jos se ei puhuttele yleisöä.
Ihannetilanteessa viestinnässä onkin kyse vuoropuhelun edellytysten luomisesta: viestin kohderyhmä ei ole passiivinen vastaanottaja, vaan aktiivinen osallistuja, jolle viestinnän avulla tarjotaan tietoa, työkaluja ja mahdollisuuksia keskusteluun. Se on ylevä tavoite, mutta käytännössä on usein haastava tehtävä. Jokainen tulkitsee, muokkaa ja välittää viestintää omasta näkökulmastaan ja omien kokemustensa värittäminä. Se on yhtä aikaa sekä alan suola että kirous: oppiminen ei pääty koskaan.
Suotuisat olosuhteet kasvattavat itsevarmuutta
Asiantuntijaksi kasvamisen edellytyksenä on tietenkin oikeanlainen ympäristö. Kannustava työyhteisö, mielekkäät työtehtävät ja kinkkiset, muttei alleen musertavat haasteet kasvattavat osaamista, itsevarmuutta ja ammattiylpeyttä. KKV on tarjoillut kesän aikana kaikkia näitä. Etäajasta huolimatta tiivis työyhteisö, huolellinen perehdytys ja matalan kynnyksen yhteydenpito ovat antaneet hyvän perustuksen monipuolisten työtehtävien klaaraamiselle.
Parhaimmillaan työharjoittelu on yksi arvokkaimmista oppimisen paikoista. Vastuun kantaminen, kollegoilta saatu palaute ja hankalista tilanteista selviäminen kasvattavat ammatillista itsetuntoa tavoin, joihin pelkkä teoreettinen luento-opiskelu ei pysty. Toisaalta on myös valtavan palkitsevaa huomata, että luennoilta ja tenttikirjoista hankittu tieto ja etenkin yliopisto-opiskelun muovaama kriittinen ote antavat välineitä töissä vastaantulevien kysymysten ratkomiseen.
Ennen kaikkea harjoittelu puhkaisee opiskelukuplan ja tarjoaa kurkistusaukon todelliseen elämään. Joskus eteen avautuva maisema ei olekaan yhtään sitä mitä oli ajatellut, toisinaan polku näyttää valmistumista vaille valmiilta.
Elli Pukkinen
Kirjoittaja Elli Pukkinen työskentelee viestinnän harjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa kesällä 2021. Elli opiskelee viestintää ja politiikkaa Helsingin yliopistossa.
Kulma 