Lähikaupan mainoslehti kilahtaa postilaatikostamme joka viikon keskiviikkona. ”Kivaa, mainoksia!” lapsi usein kiljuu jo heti oven avattuamme. 4-vuotiaalle lapselleni tämä tuntuu olevan odotettu hetki, koska päiväkodista kotiuduttuamme kuvastoa selataan tarkkaan ja ajan kanssa.
Jo näinkin nuori lapsi selkeästi ymmärtää mainoksen tarkoituksen ja tavoitteen. Mainoslehti herättää meissä ostohaluja ja kiinnostusta, välillä ehkä liikaakin. Toki vanhempana ymmärrän, että mainostulvaa pystyy joltain osin rajoittamaan esimerkiksi kieltämällä kotiin jaettava mainosposti ja asettamalla puhelimeen mainontaa rajoittava esto , mutta mielenkiintoisempaa minusta on, että kuinka oppia mainonnanlukutaitoa elämää varten? Voisiko viikoittaisesta mainonnanlukuhetkestä saadakin pedagogisen ”mainonnan oppitunnin” niin lapselle kuin minulle vanhempana?
Useilla lapsille suunnatuilla nettisivuilla tai sähköisissä peleissä yhdistetään mainontaa ja viihdettä. Lapsen voikin olla syystä vaikea erottaa mainontaa muusta viestinnästä. Lapsen kanssa yhdessä mainoksesta keskusteleminen ja kommentoiminen voivat auttaa lasta ymmärtämään myös mainoksen taustalla vaikuttavia arvoja ja asenteita. Itse uskon vahvasti, että se miten suhtaudumme mainontaan ja opetamme mainonnanlukutaitoa lapsille vaikuttaa tapaan, jolla he suhtautuvat siihen aikuisina ja käyttäytyvät kuluttajina.
Mainonnan tunnistaminen vaatii harjoittelua
Aloitamme poikani kanssa mainoslehden selaamisen. Luokittelemme ja tunnistamme erilaisia tuotteita. Tunnistamme lehdestä tutut tuotteet, mutta viikon uutuudet selkeästi kiinnittävät huomion – niitä on korostettu ja hinnat ovat isosti esillä. Keskustelemme kuinka aina ei tarvitse ostaa uutta ja hienointa lelua vaan myös jo kotoa löytyvillä leluilla on merkittävä ja arvokas rooli tämän pienen kuluttajan elämässä.
Keskustelemme tuotteiden hinnoista ja laskemme sormilla, kuinka monta maitopurkkia saa ostettua samalla rahalla kuin esimerkiksi pikkuautopaketin?
Eri kuvien yhteydessä toistuvat käsitteet kuten ”ympäristöystävällinen” tai ”luonnolle hyväksi” tarjoavat meille oivaa materiaalia keskustella kuinka esimerkiksi ympäristö ja luonto olisi hyvä huomioida ostovalinnoissa. Toisaalta yhtä lailla on tärkeää oppia, että välttämättä mainoksissa käytetty on usein liioittelevaa, suunniteltu herättämään mielitekoja eikä edes aina vastaa todellista elämää. Tämä on kriittistä mainonnan lukutaitoa, jota me kaikki elämässä tarvitsemme ja vielä aikuisena harjoittelemme.
Se, että mainokset viehättävät värikkyydellään ja visuaalisuudellaan lasta ei yllätä minua. Mainoslehdet ja ulkomainokset lapsen on helppoa tunnistaa, mutta entä kun siirrymme digimaailmaan ja lastenohjelmien lomassa tulleet mainokset sekoittuvat ohjelmasisältöön? Niiden tunnistaminen ei enää olekaan yhtä helppoa. Mainonta saa jatkuvasti digitaalisuuden myötä uusia muotoja myös alaikäisiin vaikuttamisessa, ja sen tunnistaminen kaupalliseksi viestinnäksi voi monesti olla hankalaa jopa vanhemmille. Tunnustan itsekin, että välttämättä aina ei blogikirjoituksista tai somemainoksista ensi silmäyksellä ymmärrä kyseessä olevan mainos. Sen verran taitavasti kaupallinen yhteistyö ja mainonta kietoutuvat visuaalisuuteen ja sisältöön.
Jatkamme siis perheessämme mainonnan lukutaidon harjoittelua – kaiken ikäisillä!