Syksyllä 2021 yhteiskunta on palautumassa koronapandemiasta. Yhteiskunnan toimintaa on pystytty avaamaan kohtuullisesti rokotekattavuuden parannuttua. Poikkeuksellinen aika on rajoittanut monien yritysten toimintaa, mutta se on luonut myös uutta. Erityisesti verkkokaupan rooli kauppakassipalveluineen, ruokalähetteineen ja pakettipalveluineen muuttaa kulutustottumuksia todennäköisesti pysyvästi. Teknologian kehitys esimerkiksi suoratoistopalveluissa on mullistanut viihteen käyttöämme viime vuosina. Samalla on muuttunut myös tarpeet kuluttajansuojassa, jonka perimmäinen tarkoitus, eli luoda luottamusta myyjän ja kuluttajan välille, on pysynyt samana, vaikka toimintaympäristö onkin muuttunut.
Digitalisaation mahdollistavat uudet palvelut, esimerkiksi elokuvien ja sarjojen suoratoistopalvelut sekä äänikirjat, ovat erittäin suosittuja. Myös koulutuksen tulee vastata muuttuviin tarpeisiin niin kuluttajan, myyjän kuin yrittäjän näkökulmasta. Digitalisaation muutosvoima ei ole itse tekniikassa vaan palvelussa, joka tekee siitä käyttäjälleen helpompaa kuin mitä vielä muutama vuosikymmen osattiin edes kuvitella. Helppouden lisäksi on tärkeää muistaa myös vastuu, niin kuluttajan kuin myyjänkin. Onneksi tietoa on saatavilla runsaasti, vaikka se onkin usein hajanaista, ja valitettavasti huijauksiltakaan ei aina vältytä. Tieto itsessään ei vielä riitä vaan sitä pitää myös osata hakea, omaksua ja soveltaa. Tämän kyvyn oppimiseksi tarvitaan koulutusta, joka mahdollistaa oppimaan oppimisen taitoja.
Ammatillisessa koulutuksessa opitaan monien eri alojen osaajiksi, yrittäjiksi sekä valveutuneiksi kuluttajiksi. Moni ammatti edellyttää asiakaspalvelu- ja myyntiosaamista eri tavalla kuin ennen. Asiakkaiden kohtaaminen on sovitun palvelun tai tuotteen toimittamisen lisäksi myös mahdollisuus luoda lisämyyntiä asiakkaan uusiin tarpeisiin. Esimerkiksi sovitun viikoittaisen siivouksen yhteydessä asiakas voikin kertoa lisätyötarpeista, jolloin asiakaskohtaamisesta syntyy myös kaupantekotilaisuus.
Yrittäjyyskasvatus on kehittynyt merkittävästi pitkäjänteisen työn ansiosta. Siitä on tullut entistä tärkeämpi osa myös ammatillista koulutusta. Yrittäjyyden opiskelussa ei ole pyrkimys vain oman liiketoiminnan aloittamiseen vaan monien yleisten työelämätaitojen kartuttamiseen. Viimeisimmän Talous ja nuoret teettämän tulevaisuusraportin mukaan yli kaksi kolmesta nuoresta pitää yrittäjiä ja yrittäjyyttä keskeisenä yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Kyselyyn vastanneista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista yli kolmannes näkee yrittäjyyden mahdollisena uravalintana.
Ammatillinen koulutus tarjoaa paljon mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan niin työntekijänä, johtajana kuin yrittäjänä. Liiketoiminta kehittyy kiihtyvällä nopeudella digitalisaation ja vihreän siirtymän myötä. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista noin puolella on pohjalla vähintään toisen asteen tutkinto, lähes joka kuudennella korkeakoulututkinto. Jatkuva oppiminen ei aina edellytä uutta tutkintoa, mutta osaamista pitää kehittää vastaamaan monia toimintaympäristön muutoksia läpi (työ)elämän.

Saku Lehtinen
Asiantuntija Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:ssä.