Kaikki varmaan muistavat vanhat ohjeet taloustaitojen opettamiseen. Ota esimerkiksi aamuisen noutokahvin hinta kuukaudessa, tai ota esimerkiksi nuoren oman asumisen hinta, josta voi rakentaa projektin. Edelleen varsin toimivia laskuharjoituksia, mutta valitettavasti ne eivät enää riitä.
”Korona-aika lisäsi entisestään verkko-ostamista. Nyt siitä johtuvat maksuvaikeudet näkyvät maksuhäiriöisten määrän kovana kasvuna. Eniten maksuhäiriöt ovat lisääntyneet 21–30-vuotiailla.” Näin kertoo Ylen uutiset verkkosivuillaan 5.11.21
Verkossa tapahtuva ostaminen tekee kulutustottumuksistamme ja rahan käytöstämme yhä näkymättömämpää. Poissa silmistä, poissa mielestä. Verkosta tavaran ostaminen laskulla on helppoa ja mahdollista. Ostaminen alkaa verkkoselailusta, linkit johdattelevat tutustumaan tuotteisiin ja palveluihin, mieliteot syntyvät. Samassa yhteydessä voivat kaupan ehdot kuten esimerkiksi tehtävän sopimuksen tyyppi jäädä epäselväksi. Moni voi huomata vasta laskun maksuvaiheessa, että rahat eivät riitäkään sen maksamiseen.
Verkossa tapahtuva ostaminen tekee kuluttamisesta yhä helpompaa.
Ostopolku kuljettaa meidät huomaamattoman sisältömarkkinoinnin kautta verkkokaupan ennalta ruksittuihin sopimuksiin, jotka kutsuvat meidät klikkaamaan OK ja ohjaavat samantien luontevasti kassan kautta palvelun käyttäjäksi tai tavaran omistajaksi.
Ylen jutussa haasteltu Asiakastiedon Ville Kauppi käyttää nuorten velkaantumisesta käsitettä monivelkaantuminen. Kaupin mukaan kuluttaja ei usein täysin ymmärrä tai osaa laskea, kuinka monta luotollista sopimusta hänellä on jo ennestään. Monet verkkokaupat ovat ulkoistaneet laskulla myymisen. Tällaisia maksunvälityspalveluja tarjoavia yrityksiä ovat esimerkiksi monista suosituista verkkokaupoista tutut ruotsalaiset Klarna ja Qliro.
Ostamme verkosta kuukausimaksullisia palveluita, ja tuotteita osamaksullisina. Hyvällä sopimustenhallinnalla syntyy vähemmän tilanteita, jossa kuluttaja ei usein täysin ymmärrä tai osaa laskea, kuinka monta luotollista sopimusta hänellä on jo ennestään. Teemme sopimuksia jopa huomaamatta seuratessamme mainonnan yhteydessä tarjottuja kokeilujaksoja. Hyvällä sopimustietoisuudella syntyy vähemmän tilanteita, jossa kuluttaja ei ymmärrä tehneensä kauppasopimusta tai ole tietoinen sopimuksen sitovuudesta.
Taloustaitojen opetuksessa meidän on yhä enemmän tähdättävä niihin valmiuksiin, joita tarvitaan verkko-ostamisessa koko kuluttajan ostopolun matkalla.
Verkko näkökulman käyttäminen ei tarkoita, että jättäisimme opettamatta kivijalkakaupasta ostamisen ja kodin perinteiset hankinnat. Ajatus kannattaa kääntää toisin päin. Kun opetamme asiat verkko-ostamisen näkökulmasta, opituilla taidoilla pärjää myös kivijalkakaupassa ja kodin arjessa erinomaisesti. Kysymys on uudesta tavasta ostaa, joka haastaa koko perinteisen talousopetuksen pedagogiikan. Tähän haasteeseen KKV on vastannut rakentamalla kaikki kuluttaja- ja taloustaidon oppimiseen suunnitellut materiaalit verkko-ostamisen ostopolkua selittävään ja konkretisoivaan muotoon.