Joulun kaupallinen viestintä tavoittaa eri ikäiset ja sen voi kääntää leikiksi

On taas se aika vuodesta – nimittäin lelukuvastoja tipahtelee postilaatikosta ja lapsi on riemuissaan. Vaikka itsellä joulumieli ei aivan vielä ole ylimmillään eikä meinaisi uskoa joulun kolkuttelevan jo kulman takana, näin se on, jos jouluvaloihin, mainoksiin, kalentereihin ja koristeisiin on uskominen.

Olen seurannut mielenkiinnolla päiväkoti-ikäisen lapseni intoa ja uteliaisuutta lukuisia mainonnanmuotoja kohtaan, jotka selkeästi näin joulun alla lisääntyvät.  Lapsen ostohalut ovat tietenkin heränneet ja jälleen löydän vanhempana itseni pohtimassa, miten keskustella ja harjoitella ydintaitoja kaupallisesta viestinnästä, sen tarkoituksesta ja tarpeellisuudesta lapsen kanssa?

Lapsen uteliaisuutta kannattaa hyödyntää  

Tavat, tottumukset ja käsitykset syntyvät kaikkialla, myös muualla kuin päiväkodissa, koulussa tai kotona. Lapsi oppii kokemusten ja mallien kautta. Tärkeintä on ohjata ja auttaa lasta hahmottamaan ympäristöään. Mitä lapselle voi opettaa, millaisilla keskusteluilla, leikeillä ja toiminnalla lapsi saa käsitystä kaupallisesta viestinnästä?

Ymmärrän, että mainokset ja niissä esiintyvät tutut hahmot, kirkkaat värit ja muut huomion herättäjät kiehtovat lasta. Tätä uteliaisuutta kannattaa hyödyntää ja tarkastella ja tunnistaa mainoksia yhdessä. Aikuisen läsnäolo ja keskustelu lapsen kohtaamasta mainonnasta on tärkeää, toisaalta mainoksia kun on miltei mahdotonta täysin ohittaa, ja toisaalta onko edes tarvetta? Lapsen voi osallistaa ostopäätöksiin ja samalla keskustella kulutustottumuksista. Jo alle kouluikäiselle on mahdollista tuoda esiin tosiasiana, ettei ole mahdollista ostaa kaikkea mitä mainostetaan – vaikka sitä välillä lapsen olisikin vaikea ymmärtää.

Otetaan selvää ja ihmetellään

Esi- ja alakoululainen harjoittelee median käyttöä. Hän tarvitsee median käytössään neuvoja ja pelisääntöjä. Tässä vaiheessa lapsi alkaa ymmärtää, että mainonnan tarkoitus on herättää ostohaluja ja lasta kannattaa ohjata tarkastelemaan ja tunnistamaan erityyppisiä mainoksia. Lapsella voi olla myös pieniä määriä taskurahaa käytössään, jonka käyttöä voidaan harjoitella.

Mitä vanhemmaksi lapsi tulee harjoittelua voi jatkaa.  Esimerkiksi kymmenen ja kahdentoista ikävuoden vaiheilla lapsi on jo melko itsenäinen median käyttäjä, mikä mahdollistaa mainonnan lukutaidon harjoittelemisen.  Tuolloin voidaan tarkastella mainontaa eri muodoissa ja medioissa. Samalla on luonteva puhua rahankäytön pelisäännöistä ja siitä, ettei alaikäisenä voi tehdä sopimuksia. Yhdessä taitojen harjaannuttaminen kannattaa, vaikka toki aikuinen asettaa teknisiä suojauksia, opastaa tietosuojassa ja harjaannuttaa lasta selviytymään arjen kiemuroissa.

Kaupallisen viestinnän parissa voi vuosien karttuessa lisätä lapsen kuluttajaosaamista, joten ehkäpä lelukuvastoja ei tarvitsekaan tänä jouluna piilottaa.