Onko kestävä kuluttaminen pelkkää luopumista?

Ilmastonmuutos ja luontokato haastavat totuttuja kulutustapojamme. Turha kuluttaminen kuormittaa ympäristön lisäksi myös omaa lompakkoa. Mutta mikä oikeastaan on turhaa kuluttamista? Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä kulutusvalintojemme taustalla vaikuttaa monenlaisia arvoja, asenteita ja motiiveja. Toisen roska on toisen aarre.

Olemme kuluttajina tottuneet myös laajaan valinnanvapauteen. Moni näkeekin kestävän kuluttamisen rajoittamisena ja luopumisena. Toisaalta ekologisia ja eettisiä arvovalintoja voi olla vaikea toteuttaa käytännössä esimerkiksi pienten tulojen vuoksi. Moni myös epäilee, onko omilla valinnoilla oikeasti mitään merkitystä globaalin mittakaavan ongelman ratkaisussa.

Omilla kulutusvalinnoilla voi vaikuttaa ympäristöön

Isokin muutos voi alkaa arjen pienistä valinnoista. Ensimmäinen askel on omien kulutusvalintojen taustalla vaikuttavien arvojen, asenteiden ja motiivien tiedostaminen. Apuna tässä voi käyttää esimerkiksi Marttaliiton ja Takuusäätiön kehittämää Välttämätön, tarpeellinen vai turha -peliä. Se on suunniteltu erityisesti itsenäistymässä oleville nuorille aikuisille, mutta sopii myös laajemmalle yleisölle. Peli kannustaa pohtimaan omia kulutusvalintoja kolmen eri kategorian kautta: Mikä on välttämätöntä, jota ilman ei voi elää? Entä mitä ilman on hankala – mutta ei kuitenkaan mahdotonta – elää? Mikä taas on turhaa, josta olisi helpointa luopua?

Pelissä ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, sillä eri asiat ovat eri ihmisille tärkeitä. Olennaista on pohtia sitä, mikä on itselle välttämätöntä, tarpeellista ja turhaa sekä sitä, millä perusteilla arvotamme näitä valintoja. Lisäksi olisi hyvä miettiä sitä, millaisia vaikutuksia kulutuspäätöksillämme on toisiin ihmisiin ja ympäristöön.

Uusien kestävien kulutustapojen omaksuminen voi vaatia uuden oppimista ja myös vanhoista tavoista poisoppimista. Yksilölliset kulutusvalintamme eivät myöskään synny erillään muusta yhteiskunnasta. Kestävän kulutuksen valtavirtaistuminen vaatiikin nykyisen kulutuskeskeisen kulttuurin haastamista ja kokonaan uudenlaisia ajattelumalleja. Lisäksi tarvitaan politiikkatoimia, joilla helpotetaan kestävien kulutusvalintojen tekemistä.

Siirtyminen kestävään kuluttamiseen ei kuitenkaan ole mahdoton tehtävä. Esimerkiksi tuoreen Nuorisobarometrin mukaan valtaosa nuorista kertoo jo muuttaneensa omaa kulutuskäyttäytymistään ympäristöystävällisempään suuntaan. 78 prosenttia nuorista on myös sitä mieltä, että omilla ostopäätöksillä voi vaikuttaa ympäristöasioissa.

Kestävä kuluttaminen ei myöskään ole pelkkää luopumista. Oikeastaan kysymys on siitä, mitä kaikkea arvokasta voimme saada tilalle, kun luovumme turhasta materiaalisesta kuluttamisesta.

Yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille suunnattua rahaviikkoa (Global Money Week) vietetään 21.-25.3.2022. Viikon jokaiselle päivälle on oma teema, ja päivien ohjelmat ovat maksuttomia. Materiaali koostuu verkkoluennoista, peleistä ja erilaisista tehtävistä. Tiistaina 22.3. teemana on vastuullinen kuluttaminen. Päivän ohjelman ovat tuottaneet Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Marttaliitto ja Takuusäätiö. Seuraa rahaviikkoa osoitteessa: www.rahaviikko.fi.

Minna Markkanen

Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Takuusäätiössä, jossa hänen vastuualueinaan ovat verkostot ja kestävä kehitys.