Kohti kestävämpiä vaateharkintoja

Ei kommentteja

Tekstiilien ympäristövaikutusten vähentämiseksi kuluttajan vaikuttavin keino on pitää omistamansa tekstiilit mahdollisimman pitkään käytössä. Tämä tarkoittaa erityisesti harkintaa uuden hankintavaiheessa, olemassa olevien vaatteiden ja tekstiilien huoltamista ja korjaamista pitkäikäisyyden lisäämiseksi, sekä lopulta tekstiilien saattamista uudelleenkäyttöön tai materiaalikierrätykseen.

Vaatteen tuotantoketju on usein pitkä ja kansainvälinen: puuvillapellon tai muun tekstiilimateriaalin tuotanto; kankaan valmistus, värjäykset ja muut käsittelyt; itse tuotteen valmistus; viimeistelyt ja kuljetukset jne. Suuri osa vaatteista tuotetaan nykyisin riskimaissa, joissa työolojen valvonta tai lainsäädäntö eivät riitä turvaamaan ihmisoikeuksien toteutumista. Jos myös ympäristövaikutusten hallinta on puutteellista, voivat esimerkiksi tuotannossa käytettävät kemikaalit päätyä pilaamaan vesistöjä tai maaperää.

Tällä hetkellä Suomesta puuttuu laki, joka velvoittaisi yrityksiä huolehtimaan vastuullisuuden toteutumisesta koko arvoketjussa – siis myös niiltä osin, kuin toiminta tapahtuu Suomen rajojen ulkopuolella maissa, joiden oma lainsäädäntö ei turvaa ihmisoikeuksien toteutumista. Kauppojen hyllyiltä voi löytyä tuotteita, jotka on tuotettu olosuhteissa, jotka Suomessa eivät olisi sallittuja – esimerkiksi lapsi- tai pakkotyöllä. Kuluttajan tulee siis olla valppaana ja osata etsiä tietoa tuotteiden vastuullisuudesta, ja osata myös arvioida tiedon luotettavuutta.

Samalla kun kuluttajien kiinnostus ympäristöystävällisyyttä ja vastuullisuutta kohtaan on lisääntynyt, on lisääntynyt myös yritysten kiinnostus käyttää viestinnässä ja markkinoinnissa ympäristöystävällisyydestä ja kestävästä kehityksestä kertovia väittämiä, ns. viherväittämiä tai vastuullisuusväittämiä.

EU-komission tammikuussa 2021 julkaisemassa selvityksessä tutkittiin muun muassa vaateyritysten nettisivuilla esitettyjen ympäristöväitteiden todenperäisyyttä. Selvityksen perusteella viranomaiset arvioivat, että yli 40 prosentissa tapauksista yritysten verkkosivuilla esitetyt ympäristöväitteet olivat liioiteltuja tai paikkansapitämättömiä.

Kun etsii tietoa tuotannon vastuullisuudesta yritysten tai vaatemerkkien verkkosivuilta, kannattaa olla terveen kriittinen. Aidosti vastuullinen yritys kertoo konkreettisia asioita materiaalien tuotannosta, tuotteiden valmistuksesta, ympäristöhaittojen hallinnasta eri vaiheissa, työntekijöiden oikeuksien ja työturvallisuuden toteutumisesta ja elämiseen riittävistä palkoista.

Harhaanjohtava markkinointi on kielletty. Esimerkiksi kovin laajoja tai epämääräisiä ympäristöväittämiä (”vihreä”, ”ympäristöystävällinen”, ”eco-friendly”) ei tule markkinoinnissa käyttää, ellei niitä ole selkeästi ja luotettavasti perusteltu. Markkinoinnissa käytettyjen ympäristöväittämien tulee olla perusteltuja ja liittyä tuotteen merkittäviin ympäristövaikutuksiin.

Viherpesu tarkoittaa sitä, että tuote tai palvelu esitetään ympäristöystävällisempänä kuin se todellisuudessa on. Ympäristöväittämiä arvioitaessa tärkeää on markkinoinnista syntyvä kokonaiskuva. Viherpesua voi olla esimerkiksi se, että tuotetta markkinoidaan ympäristöväittämillä, jotka eivät liity tuotteen merkittäviin ympäristövaikutuksiin. Viherpesusta voi olla kyse myös silloin, kun yritys pyrkii vaikuttamaan kuluttajan mielikuvaan tuotteen ympäristöystävällisyydestä esimerkiksi valitsemalla värejä tai materiaaleja, jotka kuluttajat tyypillisesti yhdistävät ympäristöystävällisiin tuotteisiin, vaikka tuote ei olisi muita vastaavia tuotteita ympäristöystävällisempi. Etenkin tämän tapaista viherpesua voi olla vaikeaa tunnistaa.

Kuitenkin myös myönteistä kehitystä tapahtuu, ja osa vaatemerkeistä ottaa vastuullisuuden parantamisen tosissaan. Jotkut vaatemerkit tarjoavat tuotteilleen hyviä hoito-ohjeita käyttöiän pidentämiseksi, korjauspalveluita tai jopa takuun.

Kirjoittaja Salka Orivuori toimii Marttaliitossa ilmasto- ja ympäristöasioiden kehittämispäällikkönä.