By Säästäväisyys- ja kuluttajakasvatus on ollut osa kotitalousopetusta vuosikymmenten ajan. Kuluttaja- ja talousosaaminen on edelleen yksi keskeinen kotitalousopetuksen sisältöalue perusopetuksen opetussuunnitelmassa ruokaosaamisen ja ruokakulttuurin sekä asumisen ja yhdessä elämisen rinnalla. Opetuksen tavoitteena on, että nuoret oppisivat rahankäytön suunnittelua sekä vastuullista kulutusta.
Kuluttajakasvatuksen opetuksesta on niukasti tutkimustietoa. Suomen Akatemian rahoittamassa BioColour-hankkeessa toteutettiin kysely (2020) kotitalousopettajille kuluttaja-, ruoka- ja kestävyyskasvatuksesta (n=153). Kysely toi esiin, että kotitalousopettajat näkevät kuluttajakasvatuksen ensisijaisesti koulun tehtävänä. Opettajista vain 4 prosenttia koki kuluttaja- ja taloustaitojen opetuksen kuuluvan ensisijaisesti vanhempien vastuulle. Näin he näkevät oman kasvatustyönsä kuluttajaosaamisessa tärkeänä.
Kuluttajakasvatus kietoutuu kotitaloustunnilla eri sisältöalueisiin, kuten opettaja toteaa:”KotiTALOUS on tätä joka tunti!” Kotitalousopetuksessa kuluttaja- ja kestävyyskasvatus kulkevat rinnakkain, vaikka kestävyyshaasteen ratkaiseminen on myös laajemmin eri oppiaineiden, koulun ja yhteiskunnan tehtävä.
Kotitalousopettajat toivat esiin, että oppilaita puhuttelee oppilaiden arkeen kiinnittyvät teemat, kuten rahan käytön suunnittelu sekä oman kulutuksen seuraaminen. Myös budjetointia pohditaan yhdessä keskustellen ja erilaisten tehtävien avulla (esim. Oma koti kullan kallis -projekti). Kuluttajakasvatus sisältää myös vaatekulutukseen liittyviä tehtäviä, jotka tuntuvat kiinnostavan nuoria. Ulkonäkö, tyyli ja muoti sekä kestävyyden pohtiminen ovat osa nuorten arkipäivää.
Kotitalous oppiaineena tarjoaa käytännöllisen tavan edistää talousajattelua, kuten opettaja kirjoittaa: ”Keskeisiä talouskäsitteitä mukaan joka tuntiin käytännössä; esim. verotus: jokainen antaa vaikka tekemistään pullista 25% verotukseen, paljonko se siis on, jos on tehnyt 4 pullaa. Ja keskustellaan mihin verotettu ”tulo” menee.” Opettajien näkemyksissä tuli myös esiin, kuinka kuluttajakasvatuksen sisältöjä pyritään kiinnittämään perheen arkeen ja avaamaan nuorten silmät sille, ”mistä raha tulee”.
Opettajat hyödyntävät monipuolisesti eri tahojen tuottamaa materiaalia kuluttajakasvatuksen tukena. Samalla esitettiin toive ja tarve ajankohtaiselle sekä pedagogisesti monipuoliselle oppimateriaalille. Opettajat mainitsivat toimijoita, joiden sivustot tarjoavat sisältöä ja ideoita opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen, kuten KKV, Nuorten Akatemia, Suomen pankki, Martat, sekä Mun talous– ja Nuorten elämä –sivustot.
Kuluttajakasvatus ei tähtää vain nykyhetkeen, vaan se rakentaa taloudellisen itsenäistymisen taitoja, joita nuoret tarvitsevat aikuistuessaan. ”Omillaan” asuminen onkin kuluttajakasvatuksen 9. luokan teema, jota kotitalousopettajat toteuttavat yhteistyössä yhteiskuntaopin, matematiikan ja käsityön opettajien kanssa. Opettajat ohjaavat nuoria pohtimaan rahaa kodin rakentamisen kautta: ”9. luokkalaiset tekevät asumisen tehtävän, jossa sisustavat ensiasunnon, valitsevat kalusteet, tekstiilit, keittiön työ- ja ruokailuastiat ja välineet, pesu -ja puhdistusaineet… etsivät hinnat, laskevat, mitä kaikki maksaa, pohtivat mitä saavat kotoa ja paljonko säästävät.”
Talouden pidon taidot ovat osa kotitalousopetusta nyt ja tulevaisuudessa. Opettajien mukaan kuluttaja- ja kestävyysaiheet myös kiinnostavat oppilaita, mikä vahvistaa näkemystä, että menetelmiä, oppimateriaaleja sekä käytännön työkaluja olisi kehitettävä ja tarjottava opettajille. Merkkejä talousosaamisen vahvistamisesta on havaittavissa. Hiljattain on käynnistetty Kansallinen talousosaamisen strategia (2020), joka pyrkii edistämään kotitalouksien talousosaamista ja oman talouden hallintaa. Marttaliitto on puolestaan saanut rahoituksen Kestävät talouspolut (2022-2024) -hankkeelle, joka tähtää arjen ja talouden hallinnan sekä osallisuuden vahvistamiseen. Myös tieteellisen tutkimuksen vahvistaminen on ensisijaista, että osaavien kotitalousopettajien koulutus mahdollistuu jatkossakin.
Sanna Sekki
Kirjoittaja on kotitalousopettaja ja tutkijatohtori Helsingin yliopistosta. Hän tutkii Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamassa BioColour -hankkeessa kestävää kulutusta ja materiaaleja sekä kestävyyskasvatusta.
Kulma 