Avoin rahapuhe osaksi arkea

Raskausaika ja perhekoon kasvaminen merkitsevät uutta vaihetta koko perheelle. Tulokas muuttaa elämänrytmiä ja perhedynamiikkaa ja vaikuttaa merkittävällä tavalla myös perheen talouteen. Etenkin jos kyseessä on perheen ensimmäinen lapsi, pohdittavaa ja punnittavaa on paljon eikä kaikkea välttämättä tule heti ajatelleeksikaan. Jos kodin talouden seuranta ei ole aiemmin ollut rutiinia, siihen kannattaa perehtyä viimeistään pienokaista odotellessa. 

Avoin rahapuhe puolisoiden kesken on tavattoman tärkeää. On hyvä olla kartalla siitä, mitkä ovat perheen yhteisiä tuloja ja menoja ja mitkä mahdollisesti puolisoiden omia. Kannattaa myös miettiä, miten pienentyneet tulot ja kasvavat menot saadaan sovitettua yhteen: mistä voidaan karsia ja mitä voidaan muuttaa. 

Rahaan ja siitä puhumiseen liittyy monenlaisia tabuja. Etenkin rahan niukkuus voi aiheuttaa haluttomuutta keskustella varallisuudesta ja jopa häpeän tunteita. Jos rahasta puhuminen ei ole parisuhteessa arkea ja se jännittää, voi aloittaa vaikkapa oman rahankäytön pohdiskelusta: Tunnenko tuloni ja menoni? Ostanko tarpeeseen vai mielihaluun? Millaisia tunteita rahankäyttö minussa herättää? Tuuminnan jälkeen keskustelun avaaminen toisen kanssa voi olla helpompaa. 

Käyttäytymistaloustieteessä (tai psykologisessa taloustieteessä) puhutaan niin sanotuista rahaskripteistä tai -koodeista (money scripts), jotka liittyvät yksilön tiedostamattomiin ajatuksiin ja mielikuviin rahasta. Ne ovat usein lapsuudesta perittyjä ja vaikuttavat käyttäytymiseemme ja asenteisiimme aikuisiällä. Jos esimerkiksi raha-asioista ei ole puhuttu avoimesti ja selkeästi omassa lapsuudessa, niiden puheeksi ottaminen voi olla vaikeaa myös omassa parisuhteessa. Rahan ansaitseminen kotitöillä tai kesätöillä varhaisessa iässä on saattanut muovata säästäväisen ja varovaisen rahankäyttäjän. Toisaalta tiukka talouskuri lapsuudessa voi aikuisena kääntyä huolettomampaan rahankäyttöön, kun siihen on vihdoin mahdollisuus. Kaikki perityt mallit ja asenteet eivät toki ole haitallisia, mutta niiden tunnistaminen ja tiedostaminen on hyödyllistä, jotta ymmärtää, miten ne heijastuvat omaan elämään, parisuhteeseen ja lasten kasvatukseen. 

Liikkeelle voi lähteä omista varhaisista rahamuistoista ja pohtia, millaisia tunteita ne herättävät. Liittyykö muistoihin ahdistusta, häpeää tai jopa pelkoa? Oltiinko nuukia tai tuhlailevaisia? Puhuttiinko rahasta ylipäätään lasten kuullen? Omien tunteiden ja asenteiden tunnistamisen jälkeen voi miettiä, millaisen tunneilmapiirin haluaa omille lapsille välittää. Etenkin lapsena koettu köyhyys on merkittävä kehityksellinen riskitekijä, jota vaikeneminen ja häpeä pahentavat. Pieni lapsi tarvitsee vanhemman tukea tunteiden käsittelyyn, ja näiden tunteiden sanoittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Oli perheen talous sitten niukka tai yltäkylläinen, avoin rahapuhe ei ole koskaan pahasta, kasvatammehan tulevaisuuden kuluttajia. 

Kirjoittaja Taru Karonen toimii Marttaliitossa Lapsiperheiden arjen tukeminen -toiminnan asiantuntijana