By Asiakaslähtöinen, käyttäjälähtöinen ja yhdessä tehden ovat teemoja, jotka tuntuvat vilahtelevan kehittämiseen liittyvissä kirjoituksissa ja artikkeleissa. Nämä teemat kuvastavat tätä aikaa, mutta niiden toteutuminen käytännössä vaatii aitoa tahtoa ja halua tehdä yhdessä.
Yhdessä tekemisen rinnalle on viimeisten vuosien aikana kirinyt yhteiskehittäminen. Sen suosiota menetelmänä on varmasti kirittänyt muotoilun eri menetelmät, joista tunnetuin lienee paljon käytetty palvelumuotoilu. Yhdessä tekemisen ja yhteiskehittämisen välille usein näkee laitettavan yhtäsuuruusmerkin hieman virheellisesti, vaikka yhteiskehittäminen on loppukäyttäjän tai muiden sidosryhmien kanssa suoritettavaa, tavoitteellista yhteistyötä, eikä pelkästään heidän osallistamistaan esimerkiksi perinteisellä palautteen keruulla tai konsultoinnilla. Yhteiskehittämisessä on aina yhteisesti asetetut tavoitteet, ja sen menetelmät soveltuvat tuotteiden, palveluiden, liikeidean, strategian tai esimerkiksi toimintatapojen kehittämiseen.
KKV Kampus syntyy yhteiskehittäen
KKV:n Oppimisen palveluissa olemme edeltävien vuosien aikana aktiivisesti etsineet tapoja ja menetelmiä yhteiskehittämiselle. Toimintaamme ohjaa vahvasti palvelumuotoilun tuplatimanttiajattelun nelijako: tutki/kartoita – ymmärrä/määritä – kehitä/ideoi ja toimita ratkaisu. Tällä mallilla olemme edenneet myös maaliskuussa avatun KKV Kampuksemme kanssa.
Haluamme tuottaa alustallemme moninäkökulmaisia ja eri käyttäjäryhmiä palvelevia tuotteita ja palveluja. Tällaista materiaalia emme voi kuitenkaan tuottaa yksin, vaan uskomme sisällöntuotannossa yhteiskehittämisen menetelmien voimaan. Näiden tapojen hyödyntäminen kehittämistyössä ei välttämättä ole nopein tapa, mutta uskomme, että ottamalla käyttäjät mukaan hyvin alkuvaiheessa pystymme parhaiten vastaamaan heidän tarpeisiinsa.
Mitä yhteiskehittäminen on meille opettanut?
Yhteiskehittämisen opit voisimme tässä vaiheessa kiteyttää neljään teemaan:
- Tasavertaisuus: Yhteiskehittämisen onnistuminen edellyttää tasavertaista osallistumista. Eri sidosryhmiä (myös epätyypillisimpiä) otetaan moninäkökulmaisesti mukaan heti kehittämistyön alusta alkaen. Osallistujia kuunnellaan ja heidän mukanaolonsa tärkeys ja hyödyt tehdään näkyviksi.
- Yhteinen tavoite: Paras lopputulos syntyy, jos yhteistyössä pyritään asettamaan yhteinen tavoite työlle. Kehittäminen vaatii aina selkeät tavoitteet, jotta hiekkalaatikon reunat ovat selkeät.
- Moninäkökulmaisuus: Yhteiskehittämisen voimavara on, että se tuo osapuolten erilaiset osaamiset ja näkökulmat yhteen. Tätä kannattaa hyödyntää läpi työn.
- Kokeillen kohti ratkaisua: Edetään tekemällä eli ideoista edetään nopeasti konkreettiseen tekemiseen, ja kaikilla on lupa kokeilla, epäonnistua sekä samalla myös oppia. Ajatuksena on, että pienten kokeilujen kautta on mahdollista päästä suuriinkin tavoitteisiin ja saavuttaa sellaista, mitä emme ehkä alussa osanneet edes unelmoida. Heti alussa ei tarvitse tietää ratkaisua vaan se voi parhaimmillaan muovautua erikokoisten kokeilujen kautta.
Matka jatkuu ja KKV Kampus kehittyy jatkuvasti. Innolla odotamme jo ensi syksyn yhteiskehittämisen projektejamme sidosryhmien kanssa.
Kulma 