Jäikö sinulta taas sisältöpalvelun tai ruokakassin tilaus perumatta? Onko sähkösopimus kilpailuttamatta? Mietityttääkö sinua kyberturvallisuus ja monenmoiset evästeet, käyttöehdot ja sopimukset?
Moni meistä kokee digitaalisen asioiden hoidon, sopimusten hallinnan ja verkko-ostosten vaatiman metatyön uuvuttavana. Hallittava kokonaisuus on laaja, kyse kun on sekä talouden ja oman datan hallinnasta. Olisiko aika puhua uuden ajan palkattomasta kotityöstä jälleen kerran?
Minulla on aika ajoin ollut tässä blogissa tapana kirjoittaa palkattomasta kotityöstä. Ensimmäisen kerran 2015 ja sitten taas vuonna 2017. Palkaton kotityö käsittää kotitalouksien itselleen tuottamat palvelut, kuten siivous, ruoanlaitto, pyykinpesu ja lastenhoito, ne jäävät kansainvälisten sopimusten perusteella kansantalouden tilinpidon tuotantorajan ulkopuolelle, eli eivät sisälly esimerkiksi bruttokansantuotteeseen. Itse lisäisin palkattomaan kotityöhön myös datatyön ja sopimusten hallinnan.
Palvelut lisääntyneet kotitalouksissa – samalla myös kodin sopimussalkku on laajentunut
Kotitaloudessa käytettävien palveluiden määrä ja käyttö lisääntyvät edelleen, samalla niiden ympärille kietoutuneiden raha- ja datavirtojen hallinnan tarve kasvaa. Palvelut ovat digitaalisia ja niitä käyttävät kaikki kotitalouden jäsenet, myös lapset. Rahaan ja ostamiseen liittyvien sopimusten ohessa sovitaan esimerkiksi evästeistä ja niiden luvista kerätä tietoa, päätetään sovelluksista ja niiden käyttöoikeuksista. Ne vaikuttavat esimerkiksi siihen, millaiselle sisällölle lapset altistuvat laitteillaan.
Sovittavien asioiden määrä on kasvanut koko ajan. Kun kodeissa kulutetaan aikaa erilaisten palveluiden äärellä, niiden läsnäoloon kodin arjessa liittyy resurssienkäyttöä, turvallisuuskysymyksiä, ja niiden hallinnointi vaatii monenlaista osaamista ja metatyötä. Metatyöllä tarkoitetaan näkymätöntä, mutta välttämätöntä suunnittelu-, järjestely- ja organisointityötä, jonka merkitys huomataan usein vasta silloin, kun se on jäänyt tekemättä.
Kuluttajan arjenhallinnan työmäärä lisääntyy
Arvostetaanko kuluttajan metatyötä, kun hän organisoi ja suunnittelee oman kotitalouden sopimusten hallintaa, vai puhutaanko vain rahasta? Yrityksissä sopimusten hallinnan arvo tunnistetaan. Siinä missä työelämässä metatyö korvataan palkalla tai muilla eduilla, on tilanne kuluttajana ja kotitalouksissa päinvastainen. Kuluttajasopimuksiin liittyvä metatyö ei ole himoittu ja arvostettu vastuutehtävä, vaan se pahimmillaan jää tekemättä.
Koulujen opetussuunnitelmassa on toki talouskasvatusta ja se nähdään kriittisenä kansalaistaitona. Tarvitsemme uutta näkökulmaa, kun puhutaan arjenhallinnasta. Palveluiden käyttämiseen liittyvän metatyön on tultava näkyväksi ja tunnustetuksi kotitaloustyöksi, sillä kuka voi väittää, etteikö se olisi uuden ajan kotitaloustyö?