By Kulmassa on kuluneen lukuvuoden aikana lähestytty kuluttajuutta monesta eri näkökulmasta blogin vieraskynissä. Meillä on ilo tehdä erilaisten sidosryhmiemme kanssa yhteistyötä, ja innolla edistämme kuluttajaosaamisen alueita yhdessä. Olemme koonneet tähän kirjoitukseen muutamia tämän vuoden vieraskyniä kuluttajuuden ja kuluttajaosaamisen eri teemoista:
”Tutkittua tietoa kuluttajuuden opetukseen” toi esiin kotitalousopettaja ja tutkijatohtori (HY) Sanna Sekin johdolla kyselyaineiston tuloksia kuluttajakasvatuksesta. Kuluttaja- ja talousosaaminen on edelleen yksi keskeinen kotitalousopetuksen sisältöalue perusopetuksen opetussuunnitelmassa ruokaosaamisen ja ruokakulttuurin sekä asumisen ja yhdessä elämisen rinnalla. Opetuksen tavoitteena on, että nuoret oppisivat rahankäytön suunnittelua sekä vastuullista kulutusta. Miten tämä toteutuu arjessa?
Panu Kalmi, Vaasan yliopiston taloustieteen professori pohti kirjoituksessaan, kuinka pelejä käytetään opetuksessa runsaasti niin eri oppiaineissa kuin eri koulutustasoilla. Pelit soveltuvat hyvin esimerkiksi talousopetukseen ja ne edesauttavat erilaisten roolien ottamista. Esimerkiksi monikaan yläkoululainen ei vielä voi tosielämästä tietää, mitä pitää ottaa huomioon asuntolainaa otettaessa, mutta näitä taitoja voidaan opettaa pelissä roolien kautta.
Onko kestävä kuluttaminen pelkkää luopumista? kysyi Takuusäätiön kehittämispäällikkö Minna Markkanen vieraskynässään. Ilmastonmuutos ja luontokato haastavat totuttuja kulutustapojamme. Turha kuluttaminen kuormittaa ympäristön lisäksi myös omaa lompakkoa. Mutta mikä oikeastaan on turhaa kuluttamista? Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä kulutusvalintojemme taustalla vaikuttaa monenlaisia arvoja, asenteita ja motiiveja. Toisen roska on toisen aarre. Ehkä tärkeintä onkin pohtia, mitä kaikkea arvokasta voimme saada tilalle, kun luovumme turhasta materiaalisesta kuluttamisesta?
Marttaliiton ilmasto- ja ympäristöasioiden kehittämispäällikkö Salka Orivuori avasi kirjoituksessaan vastuullisuutta vaatehankinnoissa. Samalla kun kuluttajien kiinnostus ympäristöystävällisyyttä ja vastuullisuutta kohtaan on lisääntynyt, on myös yritysten kiinnostus käyttää viestinnässä ja markkinoinnissa ympäristöystävällisyydestä ja kestävästä kehityksestä kertovia väittämiä, ns. viherväittämiä tai vastuullisuusväittämiä, kasvanut. Mitä viherpesu tarkoittaa? Kuinka tehdä kestävämpiä vaatevalintoja? Lue lisää Salkan vieraskynästä!
Tunnistatko varmasti kaikki näkemäsi mainokset ensivilkaisulla sosiaalisessa mediassa? kysyi Marika Fager blogikirjoituksessaan. Sosiaalinen media on monelle viihdettä, tapa viestiä omasta elämästä muille tai kuin valitulle yleisölle avoin päiväkirja. Somealustan kaupallista tarkoitusperää ei välttämättä tule ajatelleeksi, kun perustaa oman yksityisen sometilin itseään tai omaa yhteisöään varten. Sosiaalisen median kaupallista perustaa emme kuitenkaan pääse karkuun, vaikka itse emme tuottaisi tai aktiivisesti etsisikään kaupallista sisältöä. Blogissaan Fager pohti missä siis menikään kaupallisen sisällön raja? Lue lisää!
KKV:n johtavan asiantuntijan Helena Tuorilan blogissa avattiin trendien vaikutusta kuluttajien käyttäytymiseen. Kulutustrendit ovat muutoksen suuntia, joiden seurauksena jokin asia kulutuskäyttäytymisessämme muuttuu tai kehittyy. Kuluttajatrendi liittyy monen kuluttajan yhtäaikaiseen tekemiseen eli kuluttajajoukon käyttäytymiseen. Erilaiset trendit tuovat esiin kulutusyhteiskunnan muutoksia, jotka kertovat muuttuvasta suhtautumisestamme ja käyttäytymisestämme esimerkiksi ruokaan, pukeutumiseen, liikkumiseen sekä vapaa-aikaan liittyvään kulutukseen. Yleensä kuluttajatrendit ilmenevät katukuvassa, kun jokin asia alkaa yleistyä arjessa tai vaikkapa ruokakaupan hyllyillä. Kuluttajatrendeihin liittyen löytyy myös KKV Kampukselta kurssi kiinnostuneille.
Kiitämme vieraskynäkirjoittajiamme yhteistyöstä kuluttajuuden osaamisen edistämiseksi.
Kulma 