By Nuoret lähtevät opettelemaan talousosaamisen taitoja erilaisista lähtökohdista. Esimerkiksi kohorttitutkimus vuonna 1997 syntyneistä (Hiilamo, Keski-Säntti, Pirkola, Lallukka & Kääriälä 2023) osoittaa, että lapsuuden psykiatrisilla diagnooseilla ja käytöshäiriöillä on vahva korrelaatio nuorten maksuhäiriömerkintöihin. Näillä nuorilla maksuhäiriömerkinnät ovat moninkertaiset verrattuna muihin tutkimuksen nuoriin. Tähän liittyy vahvasti myös perheen sosioekonominen asema. Hyväosaisilla perheillä on mahdollisuus hankkia lapsilleen häiriöihin parempaa ja tiiviimpää hoitoa ja tukea, mikä taas vähentää lasten riskiä saada myöhemmin nuoruudessaan maksuhäiriömerkintöjä. Myös kotoa saatu sosioekonominen rahankäytön malli vaikuttaa siihen, miten nuoruudessaan rahaa oppii käyttämään itsenäisesti ja mitä pitää tavalliseen elämään kuuluvana.
Maksuhäiriömerkinnöille altistuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat nuoret. Tutkimustiedon valossa pystymme tunnistamaan maksuhäiriömerkintöjen riskiryhmät. Nämä nuoret tarvitsevat enemmän tukea ja opastusta talouden hoidossa ja talousosaamisessa, mutta pelkästään perinteiset yksilölliset taloustaidot kuten budjetin laskeminen ja ostosten suunnittelu eivät riitä. Talousosaamisen vahvistaminen tulisi nähdä laajempana kokonaisuutena, jossa tekniset rahan käsittelyyn liittyvät taidot ovat vain osa.
Kun elämässä on olosuhteista tai omista valinnoista johtuvaa myllerrystä, talousosaaminen auttaa. Nämä tärkeät yksilön omaan talouteen liittyvät taidot eivät kuitenkaan aina ole suoraan rahaan liittyviä, vaan muuten arjen taitoihin liittyviä. Esimerkiksi ruoanvalmistusta edullisista raaka-aineista tai ymmärrystä siitä, millaisia vaatteita ja tavaroita voi vielä korjata. Se on myös kykyä pohtia sitä, miten merkityksellisyyttä voi omassa elämässään lisätä ilman kulutuksen lisäämistä. Vahvat arjen perustaidot auttavat kantamaan myös silloin, kun nuori opettelee itsenäiseen elämään tarvittavia taitoja tai kun rahat eivät tunnu riittävän.
Yksilöllisten taitojen lisäksi mahdollisuuksiimme tehdä päätöksiä oman talouden suhteen vaikuttaa ympäristömme: kulttuurit, toiminnan rajoitukset ja ylipäätään se, mitä yhteisössämme pidetään tärkeänä. Meistä jokainen haluaa elää monella tavoin rikasta elämää, ja sellaista elämää, jota näemme omassa viiteryhmässämme (tai siinä viiteryhmässä, johon haluaisimme kuulua) ympärillämme. Länsimainen kulttuuri on hyvin kulutuskeskeinen, ja statusta ilmennetään usein nimenomaan kuluttamalla. Tämä näkyy myös toiminnan rajoittamisessa – tai oikeastaan rajoittamattomuudessa: Lähes kaikkea voi kuluttaa, mainoksilta ei pääse pakoon ja kulutusluotolla maksaminen on monessa tapauksessa jopa helpompaa, kuin suoran maksun tai laskutusvaihtoehdon löytäminen. Samaan aikaan suomalaisten kuluttamisen taso on ekologisesti kestämättömällä tasolla. Jos jokainen ihminen eläisi kuten suomalainen, kulutusmanian tyydyttämiseen tarvittaisiin 3,8 maapallon luonnonvarat. Kestävää talousosaamista on rakennettava raameihin, jotka ottavat huomioon ekologiset rajat ja tähtäävät kohtuulliseen, hyvään elämään.
Tarvitaan siis myös vaikuttamistyötä ja sääntelyä, jotta jokaisella olisi ylipäätään hyvät lähtökohdat ja mahdollisuus tehdä omaan talouteen liittyviä päätöksiä onnistuneesti. Tarvitsemme myös uudenlaista ajattelua siitä, minkälaisten arvojen yhteiskuntaan tässä kasvetaan ja kasvatetaan. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus elää riittävän hyvää, ihmisarvoista elämää, jota ei määrittele kulutusmahdollisuudet. Raha ei ole itsetarkoituksellista, vaan väline.
Marttojen ja Takuusäätiön verkkosivuilta löytyy toiminnallisia tehtäviä, joilla raha-asioita voi käsitellä nuorten kanssa laajemmistakin näkökulmista. Yksilön talousosaamiseen liittyvien välineiden lisäksi kehitämme yhdessä välineitä, jotka auttavat käsittelemään talousasioita laajemmistakin näkökulmista.
Nuorten joukosta on tunnistettu ryhmiä, jotka tarvitsevat erityistä tukea talousosaamisen tueksi. Heille on myös tarjottava sopivaa tukea: Itse asetettuja merkityksellisiä tavoitteita, riittävän pieniä askeleita niitä kohti, kestävään toimintaan kannustava ympäristö ja arjen perustaitoja.
Kirjoittajat:
Piia Aho, asiantuntija, Arki sujuvaksi -toiminta (STEA)
Katri Pellikka, asiantuntija, Kestävät talouspolut -hanke (STEA)
Marttaliitto
Lähteet: Hiilamo A., Keski-Säntti M., Pirkola S., Lallukka T. & Kääriälä A. 2023. Lapsuuden psykiatrisilla ja käytöshäiriödiagnooseilla on yhteys nuorten aikuisten maksuhäiriömerkintöihin. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/lapsuuden-psykiatrisilla-ja-kaytoshairiodiagnooseilla-on-yhteys-nuorten-aikuisten-maksuhairiomerkintoihin/
Kulma 