By Suomen talousosaamisen strategia tavoittelee suomalaisista maailman parhaita talousosaajia vuoteen 2030 mennessä. Talousosaaminen auttaa ylivelkaantuneisuuden ehkäisyssä ja tukee elämänhallintaa. Mutta konkreettisia toimia siitä, miten tähän tavoitteeseen päästään, ei ole esitetty. Talousosaamisen siemenet tulisi kylvää jo lapsuudessa ja nuoruudessa, jotta jokainen omilleen muuttava nuori osaisi parhaalla mahdollisella tavalla huolehtia omasta taloudestaan.
Yksi mahdollisuus taloustaitojen harjoitteluun olisi lapsilisän maksaminen lapselle itselleen 15 ikävuodesta eteenpäin. Tätä ehdotimme Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan 23.3. julkaistussa Lapsilisä 2.0 -mallissa. Lisäksi analysoimme julkaisussa lapsilisäjärjestelmän haasteita, teimme kansainvälistä vertailua sekä arvioimme seitsemää eri lapsilisäjärjestelmän kehittämisehdotusta. Ehdotamme myös lapsilisän ulottamista kaikkiin alle 18-vuotiaisiin lapsiin.
Lapsilisäuudistuksen pitäisi tukea lapsen aseman vahvistamista
Lapsilisän maksaminen lapselle itselleen 15 ikävuodesta alkaen on herättänyt keskustelua. Käymme seuraavaksi läpi perusteluita sille, miksi sitä tulisi harkita.
Ensiksi lapselle maksettuna lapsilisä kannustaisi taloustaitojen opetteluun. Raha-asioita oppii käyttämällä rahaa, mutta perheillä on hyvin erilaiset käytännöt lasten käyttörahoista. Suomalaisilla nuorilla on keskimäärin poikkeuksellisen korkeat taloustaidot, mutta perhetaustan mukaiset erot ovat suuria. Lapselle maksettava lapsilisä kannustaisi kouluja opettamaan syvällisemmin raha-asioita ja siten vahvistaisi taloustaitoja perhetaustasta riippumatta.
Toiseksi lapsilisän maksaminen suoraan lapselle tukee sitä, että lapsilisä käytetään kaikkien lasten hyväksi. Tutkimustietoa siitä, miten lapsilisät perheissä käytetään tällä hetkellä, on kuitenkin vähän. Järjestelmän yksi epäkohdista on, että kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset eivät saa samalla tavalla käyttöönsä lapsilisää kuin muut lapsiperheet. Lapsilisän maksaminen nuorelle suoraan ratkaisisi tämän epäkohdan.
Kolmas perusteemme on, että lapsilisän maksaminen lapselle kannustaisi koulutuksessa pysymiseen ja vähentäisi mahdollisesti rikollisuutta. Tutkimusnäyttö osoittaa, että suorat tulonsiirrot vähentävät huumeiden käyttöä ja rikollisuutta nuorilla aikuisilla (katsaus aiheesta). Tutkimusnäyttöä lapsille suoraan maksetuista tulonsiirroista muista maista, saatikka Suomesta ei tosin vielä ole.
Neljänneksi uudistus tukisi tasa-arvoisia mahdollisuuksia itsenäistyä. Esimerkiksi nuorilla aikuisilla, jotka tulevat pienituloisista perheistä, on yhdeksänkertainen todennäköisyys maksuhäiriömerkintään verrattuna suurituloisista perheistä tuleviin ikätovereihin. Maksumerkinnät syntyvät usein pienistä summista, mikä viittaa rahan puutteen lisäksi myös taloudenhallintaongelmiin.
Pienituloisten perheiden tilanne tulee ottaa huomioon lapsilisäuudistuksessa
Tunnistamme toki perusteltuja syitä vastustaa lapselle maksettavaa lapsilisää. Uudistus vähentäisi vanhempien kontrollia raha-asioissa. Lisäksi aiheeseen liittyy hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä haasteita. Vanhemmilla on lainmukainen velvollisuus huolehtia lapsistaan taloudellisesti. Lapset voivat olla vielä kypsymättömiä rahan käyttöön, mutta kysymys on lopulta siitä, luotammeko nuorten kykyyn käsitellä rahaa vai emme.
Ehdotusta on kritisoitu siitä, että se heikentäisi pienituloisten perheiden tilannetta, joissa lapsilisä käytetään välttämättömyyksiin. Ehdotuksessamme lapselle maksettaessa lapsilisä ei olisi kuitenkaan enää vähennettävää tuloa toimeentulotuessa. Näin ollen toimeentulotukea saavien lapsiperheiden vanhempien taloudellinen tilanne paranisi.
Lapsilisän maksamisesta lapselleen itselleen olisi tärkeää saada tutkimustietoa. Vaikutuksia olisi mahdollista tarkastella kokeilun avulla, jossa eri tulotaustoista oleville lapsille maksettaisiin kokeiluluontoisesti lapsilisää. Kokeilun avulla olisi mahdollista saada tietoa lapsilisän käytöstä, muutoksen vaikutuksista perheen toimeentuloon sekä taloustaidoista. Ilman kokeilua voimme vain arvailla mahdollisia seurauksia.
Sosiaaliturvalla on vaikutus ihmisten autonomiaan ja toimijuuteen. Lapsilisän maksaminen lapselle vahvistaisi lasten autonomiaa ja tunnistaisi lasten toimijuuden. Tulevassa uudistuksessa on otettava joka tapauksessa lapsilähtöinen näkökulma.
Kirjoittajat:
Aapo Hiilamo, erikoistutkija, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla
Lauri Mäkinen, projektitutkija, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla
Kulma 