Kirjoittaja: Vieraskynä

Vieraskynäkirjoittajat ovat eri organisaatioiden asiantuntijoita ja korkeakouluopiskelijoita. Kaikilla on yhteinen mielenkiinnon kohde: kuluttajakasvatus- ja osaaminen. Jos sinulla on intoa kirjoittaa blogiimme, voit ottaa yhteyttä taina.mantyla(at)kkv.fi.

Nyt tarvitsemme agentteja ja supersankareita!

VieraskynäJätä kommentti

Mun talous -verkosto kokoaa yhteen nuorten talousosaamisesta kiinnostuneita toimijoita. Vuosittain verkosto toteuttaa Global Money Weekille ajoittuvan Puhu rahasta -kampanjan. Tämän kevään kansainvälisen kampanjan ajankohta on 23.−29.3.2020. Nyt on kuitenkin jo aika valmistautua siihen.

Jo ennen maaliskuun kampanjaviikon ulostuloa haastamme nuoria kohtaavat ammattilaiset toimimaan nuorten äänen kuuluviin tuovina agentteina, suorastaan supersankareina.

Puhu rahasta -kampanjan tarkoituksena on nostaa ajankohtaisia talousosaamisen aiheita yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tällä kertaa emme tyydy vaan puheeseen, sillä kampanjassa syntyy myös ohjeita ja materiaaleja, joita erityisesti nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset voivat hyödyntää talousohjauksessa ja -kasvatuksessa.

Tuleva Puhu rahasta -kampanja jatkaa viime maaliskuun teemoilla. Silloin keskityttiin nuorten kuluttajuuteen. Kuluttajaroolin rinnalla on tärkeä nähdä myös kansalaisen rooli. Taloudelliseen lukutaitoon sisältyy taloudellisen tietämyksen lisäksi myös asenteet ja käyttäytyminen. Taloudellinen lukutaito on kansalaistaito, joka liittyy oman elämän hallintaan, toimimiseen yhteiskunnan jäsenenä ja jopa eloonjäämiseen ja elämänsuojeluun. Tähän kansalaistaitoon linkittyen kampanjassa tuotetaan ja kootaan jo olemassa olevaa materiaalia nuorten talousosaamisen tueksi. Kampanjan teemaa tarkentavat nuorten omat toiveet heidän itsensä kertoessa, minkälaista tukea ja tekoja he tarvitsevat taloustaidoissa.Lue lisää

Välttämätön, tarpeellinen, turha? – Erään neuvontavälineen kehittämistarina

Vieraskynä

Takuusäätiön ja Marttaliiton yhteisen Rahat riittää! -hankkeen (2018-2020) eräänä osatavoitteena on luoda helppokäyttöisiä ja houkuttelevia toimintatapoja, joiden yhtenä tarkoituksena on raha-asioiden puheeksi ottamisen helpottaminen. Tämä on tarina erään sellaisen synnystä ja synnytyksestä.

1. Ideointivaihe

Ennen pilotointia tarvitaan idea. Tässä tapauksessa liikkeelle lähdettiin torstaina 1.11.2018 Marttaliiton isosta neuvotteluhuoneesta, johon olimme hankkeemme palvelumuotoilija Sanna Apajalahden kanssa kokoontuneet pohtimaan uusien ja jo olemassa olevien välineiden käyttöä erään tietyn nuorista muodostuvan kohderyhmän parissa tehtävään talousneuvontaan. Tuossa ideointipalaverissa syntyi (monen muun hyvän ja ei-niin-hyvän) idean lisäksi ajatus tehtävästä, jossa nuoret arvottaisivat erilaisia asioita elämässä tiettyihin kategorioihin. Pohjimmaisena ajatuksena oli tehdä näkyväksi se, millaisia olivat todellisuudessa ne elämässä välttämättömät asiat verrattuna niihin, mitä esimerkiksi media ja markkinointi saavat meidät välttämättöminä pitämään.

Pilottiversio Välttämätön, tarpeellinen, turha -pelistä oli esillä Marttojen osastolla NUORI2019-tapahtumassa ja palaute oli vähintäänkin rohkaisevaa. Moni jopa kysyi, että mistä peliä voi tilata. Tämä oli selkeä signaali hankkeellemme: Tästä on tehtävä painotuote. Lue lisää

Ammatillisen blogisarjan osa III: Syväluotaavan portfolion uumenissa

Vieraskynä

Oma käsitykseni oikeustieteen opiskelusta koki suuren mullistuksen pari vuotta sitten törmätessäni ryhmätyömuotoiseen portfoliotyöskentelyyn itsenäisen tenttiopiskelun sijaan. Kyseessä oli Turun avoimen yliopiston kansainvälisen oikeuden kurssi, jossa opiskelijoille tarjottiin tentille vaihtoehtoisena suoritusmuotona portfoliota. Oikeustieteen opintolinja, jolla työskentelin tuolloin opettajana, toimi yhtenä kurssin pilottiryhmistä. Portfolio tuli sittemmin suoritusmuotona jäädäkseen.

Luovuuden valjastaminen oppimisen voimavaraksi

Portfolio voidaan määritellä opiskelijan laatimaksi oppimistehtävien eli elementtien kokoelmaksi, joka edustaa hänen osaamistaan suhteessa kurssivaatimuksiin. Suosittuja portfolioelementtejä oikeustieteen alalla ovat esimerkiksi oikeustapausanalyysit, videohaastattelut, minitutkielmat ja visuaaliset käsitekartat. Ainoastaan tehtävänanto on portfoliotöissä luovuuden rajana. Tällöin niissä voidaan yleensä hyödyntää monipuolisesti erilaisia ilmaisun keinoja, kuten kuvaa ja ääntä. Lisäksi digitalisaatio on mahdollistanut portfolioelementtien kokoamisen sähköisille alustoille, kuten omille kotisivuille, blogeihin tai sovelluksiin, jolloin voimme puhua sähköisestä portfoliosta.Lue lisää

Vaikuttamisessa koolla ei välttämättä ole väliä

Vieraskynä

Oletko keskusteluissa tai oppilaiden arjen puuhissa mukana ollessasi ottanut oppitunnilla puheeksi somevaikuttajat ja mainonnan uudet keinot?

Yksi viime vuosien suurista kasvavista markkinointitrendeistä on ollut vaikuttajamarkkinointi, eli yritysten ja vaikuttajien välinen kaupallinen yhteistyö, jonka tavoitteena on yrityksen tuotteiden myynnin edistäminen tai brändin tunnettuuden kasvattaminen.

Vaikuttajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöä, jolla on sosiaalisen median kanava, jota muut henkilöt seuraavat, eli tutustuvat enemmän tai vähemmän säännöllisesti sen sisältöön. Vaikuttajamarkkinoinnin lopputuote puolestaan voi olla esimerkiksi vaikuttajan julkaisema yritystä tai sen tuotteita käsittelevä video-, ääni- tai kuvajulkaisu tai blogikirjoitus.

Usein vaikuttajamarkkinoinnista puhuttaessa ensimmäisenä mieleen nousee kuva some-tähdestä, jolla on tuhansia tai jopa satojatuhansia – maailman mittakaavassa kenties jopa miljoonia – seuraajia. Lue lisää

Ammatillisen blogisarjan osa II: Esittävästä demonstraatiosta kohti kokeilevaa simulaatiota

Vieraskynä

Omista opinnoistani mieleeni on jäänyt parhaiten ammattiin ohjaava sovittelukurssi, joka järjestettiin Lapin yliopistossa. Kurssi oli suunnattu oikeustieteen opiskelijoille ja siellä tutustuttiin sovittelijana toimivan lakimiehen rooliin. Saimme tutustua ennakolta käsiteltävänä olevaa mökkiriitaa koskevaan aineistoon, minkä jälkeen kokoonnuimme suureen saliin seuraamaan sovitteludemonstraatiota. Demonstraatiossa professorit näyttelivät riidan kahta osapuolta ja vieraileva tuomari sen sovittelijaa. Meidän tehtävämme puolestaan oli analysoida kaikkea sitä, mitä kuulimme ja näimme tuomioistuinsovittelussa tapahtuvan ja jäsentää havaintomme ohjaavien kysymysten avulla oppimispäiväkirjaksi.

Osallistava aktivointi

Vaikka demonstraatiosta on kulunut nyt jo viisi vuotta, muistan sovittelutilanteen edelleen hyvin elävästi. Tämä johtuu varmasti siitä, että esittävänä opetusmuotona se ruokki erityisesti näkö- ja kuuloaistia. Olisin mielelläni halunnut kokeilla sovittelijan tehtävää itsekin, jolloin huomasin menetelmän puutteet tekemällä oppimisessa: demonstraatio kun ei sellaisenaan perustu kokemukselliseen oppimiseen.Lue lisää

Ammatillisen blogisarjan osa I: Ongelma kiinnostuksen herättävänä triggerinä

Vieraskynä

Omakohtainen kosketukseni käytännönläheisempään ammattikorkeakoulupedagogiikkaan tapahtui kaksi vuotta sitten Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa, jossa suoritin opettajan pedagogisten opintojeni orientoivan harjoittelujakson. Pääsin siellä seuraamaan assistenttiopiskelijoille suunnattua yritysjuridiikan kurssia, joka toteutettiin työelämäsidonnaisen projektin muodossa. Kurssin aikana jokainen opiskelija otti yhteyttä kiinnostavaan organisaatioon ja tarjosi sille oikeudellista apua. Tehtäväksi saattoi muodostua esimerkiksi yrityksen sisäisen ohjeen tai salassapitosopimuksen luonnosteleminen. Oppiminen tapahtui siten hakemalla lainsäädännöstä ratkaisuvaihtoehtoja aitoihin, tosielämästä kumpuaviin tilanteisiin.

Triggeröivät oikeustapaukset

Jos työskentely yritysrajapinnassa ja onnistumiset ongelmanratkaisutoiminnassa vaikuttivat kasvattavan oppimishalua ammatillisen koulutuksen kentällä, niin miksi siitä ei voisi olla hyötyä myös muualla? Päätin kokeilla syventävällä harjoittelujaksollani ongelmakeskeisempää opetustyyliä vastapainona opettajavetoiselle luennoinnille. Lue lisää

Johdatus ammatilliseen blogisarjaan: Ongelmalähtöinen lähestymistapa kuluttajansuojaoikeuteen

Vieraskynä

Oikeustiede on perinteinen esimerkki tieteenalasta, joka vaatii laajojen säädösmassojen pitkäjänteistä lukemista ja itsenäistä opiskelua. Jo valmennuskursseilla meitä ohjeistettiin harjoittamaan istumalihaksia – ja tämä käsitys vahvistui sittemmin myös yliopistomaailmassa. Ei siis ihme, että oikeusjärjestelmäämme liittyvät kysymykset koetaan maallikon silmissä usein hankaliksi tai jopa pelottaviksi.

Tässä blogisarjassa pyritään ravistelemaan alalle ominaista pänttäyskulttuuria ja esittämään vaihtoehtoisia menetelmiä opiskella ja opettaa oikeustiedettä. Blogipostaukset perustuvat omiin kokemuksiini ja ideoihini lähestyä kuluttajansuojaoikeutta ongelmalähtöisestä näkökulmasta.

Maailma muuttuu, niin mekin

Kysymys tehokkaasta oppimisesta ja sen tukemisesta on kiinnostanut minua oikeustieteellisen opetusurani alusta lähtien. Tämä johtuu pitkälti siitä, että olen toiminut suurimman osan tästä ajasta valmentajan roolissa. Vaikka oppiminen voidaan toimintana määritellä tavoitteelliseksi, tavoitteellisuus on valmennuskontekstissa vielä pidemmälle vietyä.Lue lisää