Ammatillisen blogisarjan osa II: Esittävästä demonstraatiosta kohti kokeilevaa simulaatiota

Omista opinnoistani mieleeni on jäänyt parhaiten ammattiin ohjaava sovittelukurssi, joka järjestettiin Lapin yliopistossa. Kurssi oli suunnattu oikeustieteen opiskelijoille ja siellä tutustuttiin sovittelijana toimivan lakimiehen rooliin. Saimme tutustua ennakolta käsiteltävänä olevaa mökkiriitaa koskevaan aineistoon, minkä jälkeen kokoonnuimme suureen saliin seuraamaan sovitteludemonstraatiota. Demonstraatiossa professorit näyttelivät riidan kahta osapuolta ja vieraileva tuomari sen sovittelijaa. Meidän tehtävämme puolestaan oli analysoida kaikkea sitä, mitä kuulimme ja näimme tuomioistuinsovittelussa tapahtuvan ja jäsentää havaintomme ohjaavien kysymysten avulla oppimispäiväkirjaksi.

Osallistava aktivointi

Vaikka demonstraatiosta on kulunut nyt jo viisi vuotta, muistan sovittelutilanteen edelleen hyvin elävästi. Tämä johtuu varmasti siitä, että esittävänä opetusmuotona se ruokki erityisesti näkö- ja kuuloaistia. Olisin mielelläni halunnut kokeilla sovittelijan tehtävää itsekin, jolloin huomasin menetelmän puutteet tekemällä oppimisessa: demonstraatio kun ei sellaisenaan perustu kokemukselliseen oppimiseen.Lue lisää

Vastuullisuus myy – ostammeko sen?

Pekka Seppänen kirjoitti Ylen kolumnissaan (12.9.2019) yritysten vastuullisuusmielikuvista sekä siitä, kuinka yritykset määrittelevät itse oman vastuullisuutensa. Vastuullisuutta voidaan käyttää osana brändin luontia ja imagomainontaa.

Vastuullisuudella kilpaillaan paljon vähittäiskaupassa. Se on mielestäni ymmärrettävää, sillä vastuullisuus myy. Kuluttajat ovat entistä huolestuneempia ilmastonmuutoksesta ja esimerkiksi sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta – ihmisen, eläinten ja elinympäristön voinnista.

Nostetaan esille esimerkiksi juuri nyt kaikkien huulilla oleva ilmastonmuutos. Kun ihmiskunta kohtaa kriisejä, niissä on helppoa nähdä myös rahastamisen ja hämmentämisen mahdollisuus.

Lue lisää

Ammatillisen blogisarjan osa I: Ongelma kiinnostuksen herättävänä triggerinä

Omakohtainen kosketukseni käytännönläheisempään ammattikorkeakoulupedagogiikkaan tapahtui kaksi vuotta sitten Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa, jossa suoritin opettajan pedagogisten opintojeni orientoivan harjoittelujakson. Pääsin siellä seuraamaan assistenttiopiskelijoille suunnattua yritysjuridiikan kurssia, joka toteutettiin työelämäsidonnaisen projektin muodossa. Kurssin aikana jokainen opiskelija otti yhteyttä kiinnostavaan organisaatioon ja tarjosi sille oikeudellista apua. Tehtäväksi saattoi muodostua esimerkiksi yrityksen sisäisen ohjeen tai salassapitosopimuksen luonnosteleminen. Oppiminen tapahtui siten hakemalla lainsäädännöstä ratkaisuvaihtoehtoja aitoihin, tosielämästä kumpuaviin tilanteisiin.

Triggeröivät oikeustapaukset

Jos työskentely yritysrajapinnassa ja onnistumiset ongelmanratkaisutoiminnassa vaikuttivat kasvattavan oppimishalua ammatillisen koulutuksen kentällä, niin miksi siitä ei voisi olla hyötyä myös muualla? Päätin kokeilla syventävällä harjoittelujaksollani ongelmakeskeisempää opetustyyliä vastapainona opettajavetoiselle luennoinnille. Lue lisää

Mistä on yrityksen kuluttajaosaaminen tehty?

Tänään 5. syyskuuta vietetään valtakunnallista yrittäjän päivää, joka huipentuu Tampereella järjestettävään tapahtumaan. Teemana on ”Yrittäjyyskasvatus peruskoulusta korkeakouluun”. Päivän kasvatuksellinen teema sai minut tarttumaan kynään.

Sen lisäksi, että vuodesta 1997 asti vietetyn yrittäjän päivän tarkoituksena on ollut luoda uskoa yrittäjille, sen tavoitteena on ollut lisätä yrittäjyyden arvostusta sekä parantaa yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Yrittäjän päivänä on hyvä hetki nostaa esiin keskustelua siitä, millaista osaamista yrityksiltä vaaditaan tämän päivän digitalisoituneilla ja valtioiden rajat ylittävillä markkinoilla.

Tämän päivän yritys tarvitsee taitoa toimia vastuullisesti ja toimijoiden roolit läpinäkyvästi esiin tuoden esimerkiksi digitaalisilla vertailusivustoilla tai somen vaikuttajamarkkinoinnissa.

Kuluttajamarkkinoiden näkökulmasta tapetille nousee yrityksen eli ammattilaisten kuluttajaosaaminen, joka perustuu kuluttajansuojalain tuntemiseen. Kuluttajaosaaminen pitää sisällään esimerkiksi yrityksen ja kuluttajan välisten sopimusten sekä markkinoinnin sääntelyn tuntemuksen. Tämän päivän yritys tarvitsee taitoa toimia vastuullisesti ja toimijoiden roolit läpinäkyvästi esiin tuoden esimerkiksi digitaalisilla vertailusivustoilla tai somen vaikuttajamarkkinoinnissa.

Osaaminen kuluttajamarkkinoilla toimivassa yrityksessä on monitahoista, eikä sitä voi suoraan verrata siihen osaamiseen, jota kuluttaja markkinoilla ja ostopolulla toimiessaan tarvitsee.Lue lisää

Johdatus ammatilliseen blogisarjaan: Ongelmalähtöinen lähestymistapa kuluttajansuojaoikeuteen

Oikeustiede on perinteinen esimerkki tieteenalasta, joka vaatii laajojen säädösmassojen pitkäjänteistä lukemista ja itsenäistä opiskelua. Jo valmennuskursseilla meitä ohjeistettiin harjoittamaan istumalihaksia – ja tämä käsitys vahvistui sittemmin myös yliopistomaailmassa. Ei siis ihme, että oikeusjärjestelmäämme liittyvät kysymykset koetaan maallikon silmissä usein hankaliksi tai jopa pelottaviksi.

Tässä blogisarjassa pyritään ravistelemaan alalle ominaista pänttäyskulttuuria ja esittämään vaihtoehtoisia menetelmiä opiskella ja opettaa oikeustiedettä. Blogipostaukset perustuvat omiin kokemuksiini ja ideoihini lähestyä kuluttajansuojaoikeutta ongelmalähtöisestä näkökulmasta.

Maailma muuttuu, niin mekin

Kysymys tehokkaasta oppimisesta ja sen tukemisesta on kiinnostanut minua oikeustieteellisen opetusurani alusta lähtien. Tämä johtuu pitkälti siitä, että olen toiminut suurimman osan tästä ajasta valmentajan roolissa. Vaikka oppiminen voidaan toimintana määritellä tavoitteelliseksi, tavoitteellisuus on valmennuskontekstissa vielä pidemmälle vietyä.Lue lisää

Miten tuleva yrittäjä oppii ja kehittää kuluttajaosaamistaan?

Viime vuonna KKV:n tekemässä selvityksessä havaittiin puutteita niin kuluttajien kuin yrittäjienkin tietämyksessä kuluttajansuojasta. Tammikuussa pidetyiltä Educa-messuilta mukaani tarttui mielenkiintoinen tiivistelmä yrittäjyyden oppimisesta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa. KARVI on selvittänyt yrittäjyyden oppimista. Siinä todetaan, että yrittämään oppii yrittämällä.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelleet katsoivat oppineensa yrittäjyyttä heikosti. Parhaana oppimisympäristönä he pitivät työelämää. Myös korkeakouluissa opiskelleet kaipasivat käytännön oppimistilanteita. Parhaiksi tavoiksi oppia yrittäjyyttä opiskelijat kuvailivat opintoja, jotka sisältävät käytännönläheisiä ja autenttisia yrittäjyyskokemuksia. Opiskelijat pitivät yritysvierailuista ja yrittäjien vierailuista eri opintojaksoilla.

Tulokset eivät yllätä: kun teoria sidotaan käytäntöön ja aitoihin tilanteisiin on oppiminen mielekästä. Huoli kuitenkin herää siinä vaiheessa, kun arvioidaan KKV:n selvityksen tuloksia suhteessa ajatukseen, että työelämä opettaa parhaiten tavan toimia asiakassuhteessa.

Kuluttajansuojan oppiminen kantapään kautta voi tulla kalliiksi niin yrittäjälle kuin asiakkaille.

Kuluttajalähtöinen yrittäjyyden toteuttaminen voi jäädä oppimatta, jos asia jää siihen, että annetaan luennolla tai verkosta luettuna teoriapläjäys säännöistä, ja sitten sitä lähdetään käytännön tasolla ideoimaan ja toteuttamaan ympäristössä, jossa soveltamiskäytäntöjä ei tunneta.

Opintovaihe on myös tärkeä vaihe, jossa tietojen lisäksi opitaan asenteita. Jos toimintaa ohjaavat säännöt ovat kouluttajien ja työpaikkaohjaajien kokemuksen mukaan yrittäjyyttä hankaloittavia ylimääräisiä hoidettavia taakkoja, ei saavuteta hyviä oppimistuloksiakaan.

Kuluttajansuojan kohdalla olisi hyvä oivaltaa, että säännöt toimivat myös yrittäjän tukena asiakassuhteissa.

Kuluttajansuojan pitää solahtaa jo opetussuunnitelmiin siten, että se on luonnollinen osa myyntipolkua. Niin, että asiakassuhde aina markkinoinnista, myynnistä, laskutuksesta ja maksamisesta mahdolliseen reklamointiin ja sopimuksen jatkumiseen on ajateltu kuluttajan näkökulmasta. Sääntöjen tunteminen auttaa yrittäjää rakentamaan omaa toimintaansa niin, että kuluttaja luottavat yritykseen ja hahmottavat sen tuottaman palvelun kokonaisuuden.

Kun selvityksen mukaan työelämässä ei tunneta kuluttajansuojaa, niin miten hyvin ammatillisen koulutuksen opettajat ja kouluttajat itse tuntevat kuluttajansuojan, miten siitä haetaan tietoa opetuksen perustaksi. Ohjaavatko opintosuunnitelmat kuluttajaosaamiseen yhtenä laatukriteereistään. Millaista tukea ammatilliset opettajat ja työpaikkakouluttajat tarvitsevat oman työnsä kehittämiseen. Ja kuinka he ylläpitävät ammattitaitoaan juuri nyt digitalisaation aikana, kuluttajansuojakin muuttuu nopeasti.

Huijareita vai virhetilanteita?

Arkikielessä puhutaan usein siitä, että kuluttaja kokee tulleensa huijatuksi, kun kauppa ei suju sovitulla tavalla. Oppitunnilla kuluttaja-asioiden käsittely aloitetaan usein kysymällä kokemuksista. Silloin saattaa joku oppilas kertoa, että myyjä huijasi, vaikka kyseessä olisikin ihan tavallinen virhetilanne. Suosittelen, että opetuksessa autetaan oppijaa huomaamaan näiden kahden ongelmatyypin taustan erilaisuus.

Huijauksille on yhteistä se, että sinua houkutellaan antamaan rahasi, henkilötietosi tai tili- ja luottokorttitietosi, etkä yleensä saa mitään vastineeksi tai tuote ei vastaa luvattua. Tilausansassa joudut tietämättäsi sidotuksi tuotteen tai palvelun pitkäkestoiseen sopimukseen.

Huijaritoiminta on lainvastaista toimintaa, jota voi tehdä esimerkiksi toinen kuluttaja verkkoalustalla yksityisten välisissä kaupoissa tai verkossa toisen yrityksen nimissä tietoja kalasteleva rikollistaho.

Ihan tavallisessa kaupankäynnissä, niin verkossa kuin kivijalkaliikkeissäkin, voi kuluttaja törmätä tuotteiden tai palveluiden virheisiin. Ne voivat johtua inhimillisistä erehdyksistä, heikosta ammattitaidosta, puutteellisesta asiakaspalvelusta jne. Niitä ei lähtökohtaisesti pidetä asiakkaan huijaamisena vaan nimenomaan kaupankäynnin virhetilanteina. Kuluttajansuojan periaatteet perustuvat ajatukseen, että kuluttaja on yritystä heikommassa asemassa virheen hyvityksestä neuvoteltaessa. Ajatus on myös se, että yritykset toimivat lain mukaan ja kuluttajat voivat luottaa siihen.

Tavarassa on virhe, jos sen laji, määrä, ominaisuudet tai pakkaus ei vastaa sovittua. Alennuksella myytäviä tuotteita koskevat samat säännöt kuin normaalihintaisia tuotteita.

Mikä tahansa vika tavarassa ei ole myyjän vastuulle kuuluva virhe. Jos muuta ei ole sovittu, tavarassa on virhe esimerkiksi silloin, kun
• tavara ei sovi käyttöön, johon se on tarkoitettu.
• tavara ei vastaa tietoja, joita siitä on etukäteen annettu.
• tavara kestää lyhyemmän aikaa kuin perustellusti voi odottaa.
• tavara ei ole pakattu asianmukaisella tavalla sen säilyttämiseksi tai suojaamiseksi.
• tavaralle ei ole annettu riittäviä asennus- ja käyttöohjeita suomen- ja ruotsinkielellä.
• tavara ei täytä turvallisuusvaatimuksia.

Palvelussa on virhe silloin, kun
• työtä ei ole tehty ammattitaitoisesti ja huolellisesti.
• kuluttajan etua ei ole otettu tarpeeksi huomioon. Kuluttajan edun huomioon ottaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yrittäjän on vältettävä aiheuttamasta kuluttajalle tarpeettomia kustannuksia.
• työ tai materiaalit eivät ole kestävyydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan tavanomaista hyvää laatua.
• työ ei vastaa lain, asetuksen tai viranomaisten asettamia vaatimuksia
• työ ei vastaa tietoja, joita siitä on etukäteen annettu. Etukäteen annetuilla tiedoilla tarkoitetaan kaikkia kuluttajan päätöksentekoon vaikuttaneita tietoja, joita palvelusta on annettu markkinoinnissa ja sopimusta tehtäessä tai palvelua suoritettaessa.
• palvelun tarjoaja ei ole kertonut riittävästi työn järkevästä teettämistavasta tai muusta tärkeästä asiasta.
• korjauksen onnistuminen on epävarmaa tai laite tulee kuntoon vain hetkeksi.
• työ tulee suuntaa-antavaa hintatietoa merkittävästi kalliimmaksi.

Oppilaille on tärkeää opettaa myös, että laki ei määrää antamaan takuuta, vaan sen antaminen on vapaaehtoista ja se on myyjän tarjoama lisäetu. Ilman takuutakin myyjä vastaa virheestä lain virhevastuusäännösten perusteella.

Jos opetat kuluttaja-asioita ostopolku-mallin mukaan sijoittuvat näiden asioiden teemat tietoihin, joita kuluttaja saa ennen kauppaa, velvollisuuteen tuotteen tai palvelun käyttöön ohjeiden mukaan sekä taitoon reklamoida.

Opetuksessa huijauksen ja kaupan virheen erottamiseksi voit käyttää näitä valistusaineistoja:

http://kuluttajansuoja-apuri.fi/

https://www.kuluttajaliitto.fi/kampanjat/huijausinfo/