Vastuullisuus svengaa ja yhteistyö istuu

Lapsuudessani farkkuja markkinoitiin ”Peffasta istuu ja reisistä svengaa”. Se puhutteli 70-luvun nuorisoa. Mainonta tarttui silloinkin ajan ilmiöihin.

Nyt farkkuja markkinoidaan eettisyydellä ja vastuullisuudella. Samalla tavalla mainonta tarttuu ajan ilmiöihin, kieli vaan muuttuu. Nuoren ostokäyttäytymisen näkökulmasta kummassakin tapauksessa houkuttimena on oman identiteetin vahvistaminen.

Opetussuunnitelma edellyttää kiinnittämään huomiota kestävyyteen, vastuullisuuteen ja eettisyyteen. Markkinoinnissa käytetään näitä samoja sanoja. Eettisyys ja vastuullisuus kuulostaa markkinointikielessä aikuisemmalta ja vastuullisemmalta. Markkinoinnin sanat eivät kuitenkaan välttämättä ole merkitykseltään samoja kuin opetuksessa käytetyt vastuullisuuteen liittyvät termit.

Lue lisää

Opeopas: ostopolku ikäkauden mukaisesti

Aloitin harjoittelujaksoni Kilpailu- ja kuluttajavirastossa syventämällä osaamistani osaamistani kuluttajataitojen opetuksesta ostopolun avulla. Aineistoon tutustuttuani kiinnostuin erityisen paljon siitä, miten kuluttajataitoja opetetaan eri ikäisille. Ensimmäisen projektini tuloksena on ilo esitellä uunituore verkkosivujulkaisumme: Opeopas – ostopolku ikäkauden mukaisesti.

Opeoppaan pääsivun sisällöt auttavat suunnittelemaan kuluttajataitojen opetusta. Alasivuja on neljä, ja ne on jaoteltu ikäkausien mukaisesti: varhaiskasvatukselle, 6-9-vuotiaille, 10-12-vuotiaille sekä 13-18-vuotiaille on omat sivut. Kukin sivu sisältää apukysymyksiä ja ideoita ilmiöistä, joiden avulla ostamista vaiheineen voidaan opettaa käytännönläheisesti. Kysymykset on laadittu sellaiseen muotoon, että ne auttavat saavuttamaan opetuksen tavoitteet.

Lue lisää

Blogin helmiä

Tutustuin harjoittelujaksoni alussa blogin julkaisuarkistoon, mistä löysinkin paljon mielenkiintoista luettavaa. Valitsin postauksista omat suosikkini, joiden lukemista suosittelen myös sinulle. Postaukset puhuttelivat minua ajankohtaisuudellaan samalla herätellen minua pohtimaan omaa toimintaani niin kuluttajana kuin tulevana opettajanakin.

1. Uudet maksutavat hämmentävät myös opettajia

Teksti on julkaistu elokuussa 2018, mutta maksutapojen nopean kehityksen vuoksi aihe puhututtaa edelleen. Uudet maksutavat tekevät maksamisesta entistä helpompaa ja abstraktimpaa, mikä voi hämärtää kuluttajien käsitystä heidän rahankäytöstään. Pysymmekö kuluttajina mukana muutoksessa?

Maksutapojen nopea kehittyminen käy ilmi myös tilastoista. Suomen pankin mukaan lähimaksamisen ja mobiilimaksamisen määrä on kasvanut tasaisesti vuosittain ja vuonna 2018 lähimaksua hyödynnettiin jo joka kolmannessa korttiostossa. Lähimaksamisen osuuden odotetaan kasvavan entisestään seuraavaan mittaukseen mennessä, sillä sen ostorajaa nostettiin vuonna 2019 aiemmasta 25 eurosta nykyiseen 50 euroon.

Muutokset maksamisessa tuovat omat haasteensa myös koulumaailmaan. Millä tavoin taloudenhallinnalliset toimenpiteet ja niiden opetteleminen tapahtuvat käytännössä ilman käteistä rahaa?

2. Ongelmallisen rahapelaamisen ennaltaehkäisy tarpeen

Tämä teksti herätti minut ajankohtaisuudellaan. Rahapelaamisesta käyty vilkas julkinen keskustelu lienee kantautunut myös useiden lukijoidemme korviin, minkä vuoksi uskon aiheen kiinnostavan myös teitä.

Aiemmin mainitsemani maksamisen tavoin myös rahapelaaminen on siirtymässä internetiin ja muihin sähköisiin kanaviin, mikä tekee rahapelaamisen entistä helpommin tavoitettavaksi – kulkeehan älypuhelin mukanamme kaikkialle. Verkkopelaamisen yleistymisen ohella on huomioitava, että rahapeliautomaatit olivat vielä muutama vuosi sitten eniten ongelmia aiheuttava pelimuoto.

Ongelmallista rahapelaamista tulee blogitekstin kirjoittajan, Anu Raijaksen mukaan ehkäistä kasvatuksellisin menetelmin myös kouluympäristössä. Kysymys kuuluukin, millä tavalla aihetta kannattaisi käsitellä esimerkiksi peruskoulussa, missä oppilaat ovat liian nuoria osallistumaan rahapeleihin.

3. Vaikuttamisessa koolla ei välttämättä ole väliä

Erityisesti tämä postaus sai minut pohtimaan omaa rooliani osana vaikuttamiselle altistavaa elinympäristöä. Aktiivisena sosiaalisen median käyttäjänä kohtaan vaikuttajamarkkinointia päivittäin. Vaikka koen suhtautuvani kriittisesti useimpiin sosiaalisessa mediassa törmäämiini mainoksiin, löydän itseni siitä huolimatta aika ajoin puolustamassa sellaista tuotetta tai palvelua, josta minulla ei todellisuudessa ole kokemusta. Vaikuttajamarkkinointi näyttäisi siis toimivan.

Myös oppijoilla lienee lukuisia kokemuksia mainituista aihepiireistä, mitä kannattaa hyödyntää myös oppimistilanteissa. Omien kokemusten tarkastelu voi sekä motivoida opiskeluun että mahdollistaa oivalluksien tapahtumisen.

Suosittelen lämpimästi kurkkaamaan tarkemmin valitsemani postaukset – etenkin, jos koet tarvitsevasi lisätietoa yllä mainituista aiheista. Uskon postausten tuovan sinulle uusia pohdinnan aiheita ajankohtaisista ilmiöistä, joita voit hyödyntää omassa arjessasi kuluttajana tai kasvattajana.


Kirjoittaja Noora Juntunen työskentelee kuluttajakasvatuksen harjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa kevään 2020 ajan. Noora on maisterivaiheen kotitalousopettajaopiskelija Helsingin yliopistosta.

Alaikäiset sosiaalisessa mediassa – vaikuttajina ja vaikuttamisen kohteina

Vaikuttajamarkkinointi on globaalisti kasvava markkinointimuoto. Vuoden 2019 Influencer Marketing Benchmark -raportin mukaan markkinan koko viime vuonna oli jopa 6,5 miljardia euroa. Tähän vaikuttajien joukkoon mahtuu kaikenikäisiä vaikuttajia – myös alaikäisiä. Nuoret eivät ole pelkästään vaikuttamisen kohteita vaan yleistyvässä määrin myös vaikutusvaltaisia vaikuttajia. Maailman eniten tienaava Youtube-tähti onkin vasta 7-vuotias, joka avaa videoilla lelupaketteja ja leikkii kameran edessä yksin ja perheensä kanssa.

Sosiaalisen median suositut palvelut kuten Instagram, WhatsApp, Youtube, Snapchat, TikTok ja Twitch ovat myös alaikäisten suosiossa. Somekanavien seuraajana jokainen onkin mahdollinen kuluttaja, jolla on aina oikeus tietää, milloin häneen yritetään vaikuttaa kaupallisesti. Sosiaalinen media on läsnä nuorten arjessa joka päivä ja sen avulla nuoret kykenevät laajaan vaikuttamiseen julkaisemalla videoita, kirjoittamalla blogeja sekä osallistumalla erilaisten ryhmien keskusteluihin.

Somevaikuttaja on monille yrityksille tärkeä markkinointikanava ja nuorten keskuudessa kenties tämän hetken trendikkäin ammatti.Lue lisää

Taloustaitoja ja salapoliisin työtä mainosviidakossa

Mediataitoviikkoa vietetään 10.-16. helmikuuta. KKV:n teemana on tänä vuonna ”Mediataitoja kaikenikäisille kuluttajille”. Haluamme aktivoida yläkouluikäisiä nuoria tunnistamaan ja pohtimaan vaikuttajamarkkinointia erilaisten harjoitusten sekä mainontaan liittyvän kilpailun avulla. Ilmiötä lähestytään markkinoinnissa käytettävän vastuullisuusmielikuvan kautta. Lisäksi tarjoamme aikuisten oppijoiden parissa työskenteleville neuvonta-, ohjaus- ja koulutustyötä tekeville valmiin kurssimateriaalin. Sen tavoitteena on rohkaista aikuisia käyttämään kulutuksessa käytettäviä mediavälineitä, kuten älypuhelinta, turvallisesti.

Kilpailu yläkoululaisille

Mainoksia ei ole aina helppoa tunnistaa markkinoinniksi. Myös lapset ja nuoret kohtaavat vastuullisuudella vetoavaa vaikuttajamarkkinointia omissa sosiaalisen median kanavissaan. Mediataitoviikolla tarjoamme peruskoululaisille salapoliisin tehtäviä mainonnan parissa. Viikon aikana omaa arkiympäristöä havainnoidaan tutkaillen vaikuttamisen keinoja vastuullisuusmarkkinoinnissa.

Bongaatko mainoksen, jossa tuotetta markkinoidaan ilmastoystävällisempänä muihin verrattuna? Tai osuuko silmiisi sosiaalisessa mediassa vaikuttajamarkkinoijan (influencer) kehuma tuote tai palvelu, jota mainostetaan eettisenä valmistusmaan ihmisoikeudet huomioiden?

Tehkää opettajan johdolla harjoitukset. Harjoituksiin sisältyy alku- ja loppukyselyyn vastaaminen, mainosten tunnistettavuuteen liittyvä harjoitus sekä kilpailu, jossa oppilaat pääsevät käyttämään luovuuttaan oman mainoksen suunnittelussa. Harjoitukset sopivat mainiosti tehtäviksi esimerkiksi kotitalouden, äidinkielen ja kuvataiteen tunneilla. Kilpailun voittanut 3-4 oppilaan joukkue palkitaan museokorteilla! Kilpailuun voi osallistua 16.2. asti.

Aikuiset oppijat medialaitteilla kuluttamassa

KKV:n verkkosivuilla on tarjolla toiminnallinen yhden opetuskerran suunnitelma käytettäväksi esimerkiksi vapaaseen sivistystyöhön tai muuhun aikuisten elämäntaitojen valmennukseen. Materiaalissa pohditaan, miten mediavälinettä käytetään esimerkiksi turvalliseen maksamiseen. Samalla tutkitaan mainoksia ja harjaannutaan kriittiseen mediankäyttöön.

Materiaalin avulla voit auttaa asiakkaitasi ottamaan haltuun medialaitteella, kuten älypuhelimella maksamisen koukerot ja mainonnan uudet muodot. Tuntisuunnitelma on suunniteltu käytettäväksi ryhmille, jotka tarvitsevat erityistä tukea kuluttajuudessaan.

Tutustu Kilpailu- ja kuluttajaviraston Mediataitoviikon 2020 materiaalitarjontaan ja seuraa viestintäämme Twitterissä @KKV_Kulma. Mediataitoviikosta voit lukea lisää KAVI:n verkkosivuilta.

Vaikuttamisessa koolla ei välttämättä ole väliä

Oletko keskusteluissa tai oppilaiden arjen puuhissa mukana ollessasi ottanut oppitunnilla puheeksi somevaikuttajat ja mainonnan uudet keinot?

Yksi viime vuosien suurista kasvavista markkinointitrendeistä on ollut vaikuttajamarkkinointi, eli yritysten ja vaikuttajien välinen kaupallinen yhteistyö, jonka tavoitteena on yrityksen tuotteiden myynnin edistäminen tai brändin tunnettuuden kasvattaminen.

Vaikuttajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöä, jolla on sosiaalisen median kanava, jota muut henkilöt seuraavat, eli tutustuvat enemmän tai vähemmän säännöllisesti sen sisältöön. Vaikuttajamarkkinoinnin lopputuote puolestaan voi olla esimerkiksi vaikuttajan julkaisema yritystä tai sen tuotteita käsittelevä video-, ääni- tai kuvajulkaisu tai blogikirjoitus.

Usein vaikuttajamarkkinoinnista puhuttaessa ensimmäisenä mieleen nousee kuva some-tähdestä, jolla on tuhansia tai jopa satojatuhansia – maailman mittakaavassa kenties jopa miljoonia – seuraajia. Lue lisää

Vastuullisuus myy – ostammeko sen?

Pekka Seppänen kirjoitti Ylen kolumnissaan (12.9.2019) yritysten vastuullisuusmielikuvista sekä siitä, kuinka yritykset määrittelevät itse oman vastuullisuutensa. Vastuullisuutta voidaan käyttää osana brändin luontia ja imagomainontaa.

Vastuullisuudella kilpaillaan paljon vähittäiskaupassa. Se on mielestäni ymmärrettävää, sillä vastuullisuus myy. Kuluttajat ovat entistä huolestuneempia ilmastonmuutoksesta ja esimerkiksi sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta – ihmisen, eläinten ja elinympäristön voinnista.

Nostetaan esille esimerkiksi juuri nyt kaikkien huulilla oleva ilmastonmuutos. Kun ihmiskunta kohtaa kriisejä, niissä on helppoa nähdä myös rahastamisen ja hämmentämisen mahdollisuus.

Lue lisää