Blogin helmiä

Tutustuin harjoittelujaksoni alussa blogin julkaisuarkistoon, mistä löysinkin paljon mielenkiintoista luettavaa. Valitsin postauksista omat suosikkini, joiden lukemista suosittelen myös sinulle. Postaukset puhuttelivat minua ajankohtaisuudellaan samalla herätellen minua pohtimaan omaa toimintaani niin kuluttajana kuin tulevana opettajanakin.

1. Uudet maksutavat hämmentävät myös opettajia

Teksti on julkaistu elokuussa 2018, mutta maksutapojen nopean kehityksen vuoksi aihe puhututtaa edelleen. Uudet maksutavat tekevät maksamisesta entistä helpompaa ja abstraktimpaa, mikä voi hämärtää kuluttajien käsitystä heidän rahankäytöstään. Pysymmekö kuluttajina mukana muutoksessa?

Maksutapojen nopea kehittyminen käy ilmi myös tilastoista. Suomen pankin mukaan lähimaksamisen ja mobiilimaksamisen määrä on kasvanut tasaisesti vuosittain ja vuonna 2018 lähimaksua hyödynnettiin jo joka kolmannessa korttiostossa. Lähimaksamisen osuuden odotetaan kasvavan entisestään seuraavaan mittaukseen mennessä, sillä sen ostorajaa nostettiin vuonna 2019 aiemmasta 25 eurosta nykyiseen 50 euroon.

Muutokset maksamisessa tuovat omat haasteensa myös koulumaailmaan. Millä tavoin taloudenhallinnalliset toimenpiteet ja niiden opetteleminen tapahtuvat käytännössä ilman käteistä rahaa?

2. Ongelmallisen rahapelaamisen ennaltaehkäisy tarpeen

Tämä teksti herätti minut ajankohtaisuudellaan. Rahapelaamisesta käyty vilkas julkinen keskustelu lienee kantautunut myös useiden lukijoidemme korviin, minkä vuoksi uskon aiheen kiinnostavan myös teitä.

Aiemmin mainitsemani maksamisen tavoin myös rahapelaaminen on siirtymässä internetiin ja muihin sähköisiin kanaviin, mikä tekee rahapelaamisen entistä helpommin tavoitettavaksi – kulkeehan älypuhelin mukanamme kaikkialle. Verkkopelaamisen yleistymisen ohella on huomioitava, että rahapeliautomaatit olivat vielä muutama vuosi sitten eniten ongelmia aiheuttava pelimuoto.

Ongelmallista rahapelaamista tulee blogitekstin kirjoittajan, Anu Raijaksen mukaan ehkäistä kasvatuksellisin menetelmin myös kouluympäristössä. Kysymys kuuluukin, millä tavalla aihetta kannattaisi käsitellä esimerkiksi peruskoulussa, missä oppilaat ovat liian nuoria osallistumaan rahapeleihin.

3. Vaikuttamisessa koolla ei välttämättä ole väliä

Erityisesti tämä postaus sai minut pohtimaan omaa rooliani osana vaikuttamiselle altistavaa elinympäristöä. Aktiivisena sosiaalisen median käyttäjänä kohtaan vaikuttajamarkkinointia päivittäin. Vaikka koen suhtautuvani kriittisesti useimpiin sosiaalisessa mediassa törmäämiini mainoksiin, löydän itseni siitä huolimatta aika ajoin puolustamassa sellaista tuotetta tai palvelua, josta minulla ei todellisuudessa ole kokemusta. Vaikuttajamarkkinointi näyttäisi siis toimivan.

Myös oppijoilla lienee lukuisia kokemuksia mainituista aihepiireistä, mitä kannattaa hyödyntää myös oppimistilanteissa. Omien kokemusten tarkastelu voi sekä motivoida opiskeluun että mahdollistaa oivalluksien tapahtumisen.

Suosittelen lämpimästi kurkkaamaan tarkemmin valitsemani postaukset – etenkin, jos koet tarvitsevasi lisätietoa yllä mainituista aiheista. Uskon postausten tuovan sinulle uusia pohdinnan aiheita ajankohtaisista ilmiöistä, joita voit hyödyntää omassa arjessasi kuluttajana tai kasvattajana.


Kirjoittaja Noora Juntunen työskentelee kuluttajakasvatuksen harjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa kevään 2020 ajan. Noora on maisterivaiheen kotitalousopettajaopiskelija Helsingin yliopistosta.

Alaikäiset sosiaalisessa mediassa – vaikuttajina ja vaikuttamisen kohteina

Vaikuttajamarkkinointi on globaalisti kasvava markkinointimuoto. Vuoden 2019 Influencer Marketing Benchmark -raportin mukaan markkinan koko viime vuonna oli jopa 6,5 miljardia euroa. Tähän vaikuttajien joukkoon mahtuu kaikenikäisiä vaikuttajia – myös alaikäisiä. Nuoret eivät ole pelkästään vaikuttamisen kohteita vaan yleistyvässä määrin myös vaikutusvaltaisia vaikuttajia. Maailman eniten tienaava Youtube-tähti onkin vasta 7-vuotias, joka avaa videoilla lelupaketteja ja leikkii kameran edessä yksin ja perheensä kanssa.

Sosiaalisen median suositut palvelut kuten Instagram, WhatsApp, Youtube, Snapchat, TikTok ja Twitch ovat myös alaikäisten suosiossa. Somekanavien seuraajana jokainen onkin mahdollinen kuluttaja, jolla on aina oikeus tietää, milloin häneen yritetään vaikuttaa kaupallisesti. Sosiaalinen media on läsnä nuorten arjessa joka päivä ja sen avulla nuoret kykenevät laajaan vaikuttamiseen julkaisemalla videoita, kirjoittamalla blogeja sekä osallistumalla erilaisten ryhmien keskusteluihin.

Somevaikuttaja on monille yrityksille tärkeä markkinointikanava ja nuorten keskuudessa kenties tämän hetken trendikkäin ammatti.Lue lisää

Taloustaitoja ja salapoliisin työtä mainosviidakossa

Mediataitoviikkoa vietetään 10.-16. helmikuuta. KKV:n teemana on tänä vuonna ”Mediataitoja kaikenikäisille kuluttajille”. Haluamme aktivoida yläkouluikäisiä nuoria tunnistamaan ja pohtimaan vaikuttajamarkkinointia erilaisten harjoitusten sekä mainontaan liittyvän kilpailun avulla. Ilmiötä lähestytään markkinoinnissa käytettävän vastuullisuusmielikuvan kautta. Lisäksi tarjoamme aikuisten oppijoiden parissa työskenteleville neuvonta-, ohjaus- ja koulutustyötä tekeville valmiin kurssimateriaalin. Sen tavoitteena on rohkaista aikuisia käyttämään kulutuksessa käytettäviä mediavälineitä, kuten älypuhelinta, turvallisesti.

Kilpailu yläkoululaisille

Mainoksia ei ole aina helppoa tunnistaa markkinoinniksi. Myös lapset ja nuoret kohtaavat vastuullisuudella vetoavaa vaikuttajamarkkinointia omissa sosiaalisen median kanavissaan. Mediataitoviikolla tarjoamme peruskoululaisille salapoliisin tehtäviä mainonnan parissa. Viikon aikana omaa arkiympäristöä havainnoidaan tutkaillen vaikuttamisen keinoja vastuullisuusmarkkinoinnissa.

Bongaatko mainoksen, jossa tuotetta markkinoidaan ilmastoystävällisempänä muihin verrattuna? Tai osuuko silmiisi sosiaalisessa mediassa vaikuttajamarkkinoijan (influencer) kehuma tuote tai palvelu, jota mainostetaan eettisenä valmistusmaan ihmisoikeudet huomioiden?

Tehkää opettajan johdolla harjoitukset. Harjoituksiin sisältyy alku- ja loppukyselyyn vastaaminen, mainosten tunnistettavuuteen liittyvä harjoitus sekä kilpailu, jossa oppilaat pääsevät käyttämään luovuuttaan oman mainoksen suunnittelussa. Harjoitukset sopivat mainiosti tehtäviksi esimerkiksi kotitalouden, äidinkielen ja kuvataiteen tunneilla. Kilpailun voittanut 3-4 oppilaan joukkue palkitaan museokorteilla! Kilpailuun voi osallistua 16.2. asti.

Aikuiset oppijat medialaitteilla kuluttamassa

KKV:n verkkosivuilla on tarjolla toiminnallinen yhden opetuskerran suunnitelma käytettäväksi esimerkiksi vapaaseen sivistystyöhön tai muuhun aikuisten elämäntaitojen valmennukseen. Materiaalissa pohditaan, miten mediavälinettä käytetään esimerkiksi turvalliseen maksamiseen. Samalla tutkitaan mainoksia ja harjaannutaan kriittiseen mediankäyttöön.

Materiaalin avulla voit auttaa asiakkaitasi ottamaan haltuun medialaitteella, kuten älypuhelimella maksamisen koukerot ja mainonnan uudet muodot. Tuntisuunnitelma on suunniteltu käytettäväksi ryhmille, jotka tarvitsevat erityistä tukea kuluttajuudessaan.

Tutustu Kilpailu- ja kuluttajaviraston Mediataitoviikon 2020 materiaalitarjontaan ja seuraa viestintäämme Twitterissä @KKV_Kulma. Mediataitoviikosta voit lukea lisää KAVI:n verkkosivuilta.

Vaikuttamisessa koolla ei välttämättä ole väliä

Oletko keskusteluissa tai oppilaiden arjen puuhissa mukana ollessasi ottanut oppitunnilla puheeksi somevaikuttajat ja mainonnan uudet keinot?

Yksi viime vuosien suurista kasvavista markkinointitrendeistä on ollut vaikuttajamarkkinointi, eli yritysten ja vaikuttajien välinen kaupallinen yhteistyö, jonka tavoitteena on yrityksen tuotteiden myynnin edistäminen tai brändin tunnettuuden kasvattaminen.

Vaikuttajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöä, jolla on sosiaalisen median kanava, jota muut henkilöt seuraavat, eli tutustuvat enemmän tai vähemmän säännöllisesti sen sisältöön. Vaikuttajamarkkinoinnin lopputuote puolestaan voi olla esimerkiksi vaikuttajan julkaisema yritystä tai sen tuotteita käsittelevä video-, ääni- tai kuvajulkaisu tai blogikirjoitus.

Usein vaikuttajamarkkinoinnista puhuttaessa ensimmäisenä mieleen nousee kuva some-tähdestä, jolla on tuhansia tai jopa satojatuhansia – maailman mittakaavassa kenties jopa miljoonia – seuraajia. Lue lisää

Vastuullisuus myy – ostammeko sen?

Pekka Seppänen kirjoitti Ylen kolumnissaan (12.9.2019) yritysten vastuullisuusmielikuvista sekä siitä, kuinka yritykset määrittelevät itse oman vastuullisuutensa. Vastuullisuutta voidaan käyttää osana brändin luontia ja imagomainontaa.

Vastuullisuudella kilpaillaan paljon vähittäiskaupassa. Se on mielestäni ymmärrettävää, sillä vastuullisuus myy. Kuluttajat ovat entistä huolestuneempia ilmastonmuutoksesta ja esimerkiksi sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta – ihmisen, eläinten ja elinympäristön voinnista.

Nostetaan esille esimerkiksi juuri nyt kaikkien huulilla oleva ilmastonmuutos. Kun ihmiskunta kohtaa kriisejä, niissä on helppoa nähdä myös rahastamisen ja hämmentämisen mahdollisuus.

Lue lisää

Mediataitoviikolla voi oppia kuluttajan mediataitoja

Z-sukupolvi kierrättää ja ostaa vain arvotavaraa todetaan Kauppalehdessä julkaistussa artikkelissa.

Väite perustuu Vähittäiskaupan Tutkimussäätiön kyselytutkimuksiin. Alustojen tuoma jakamistalous on nuorten suosiossa. Samaan aikaan Z-sukupolvi kuitenkin ihailee kalliiden tavaroiden omistamista eikä ole valmis tinkimään omasta kulutuksestaan ympäristösyistä.

Opetussuunnitelmissa ympäristökasvatus onkin ollut mukana jo pitkään. Nykynuoret ovat yhä tietoisempia ympäristöongelmista ja vaativat kaupalta vastuullisuutta ja avoimuutta tuotantoketjujen suhteen. Vastuullisuus näkyy eläinten hyvinvoinnin merkityksen arvostamisena, ja muovin käyttö arveluttaa.

Ihmiset ovat kuitenkin ristiriitaisia. Ympäristötekoja odotetaan etenkin poliitikoilta, mutta omista nautinnoista ei olla valmiita tinkimään. On siis tilausta kuluttaja- ja kansalaiskasvatukselle ja toisaalta myös tunnetaitojen opetukselle, sillä onhan tiedossa, ettei kuluttaja ole rationaalinen, vaan meitä johdattavat tietoa useammin käyttäytymisen vinoumat, joita erityisesti on nostettu esiin käyttäytymisen taloustieteessä.

Käyttäytymisen vinoumista löytynee selityksiä sille, että kuluttajat hakevat omaa nautintoaan ja ”nopeita voittoja”. Näistä esimerkkejä ovat pikavippien ja kalliiden kulutusluottojen suosio. Kun tämä yhdistetään artikkelissakin mainittuun brändituotteiden suosioon nuorten kulutuksessa, siinä lienee yksi selittävä tekijä myös talousongelmien lisääntymiselle.

Mitä kasvatuksessa voidaan tehdä?

Kauppalehden artikkelin esittelemässä kyselytutkimuksessa selvisi, että Z-sukupolvi ostaa verkosta enemmän kuin vanhemmat ikäluokat, toki nuoret käyvät edelleen myös kivijalkakaupassa. Tietoa tuotteista haetaan mobiililla. Parhaillaan vietettävällä mediataitoviikolla voi kyselytutkimuksen tuloksiakin arvioitaessa todeta, että kuluttajan mediataidot ovat entistäkin tärkeämpiä.

Tietoa etsitään googlaamalla tai suoraan kaupan verkkosivuilta. Someen ja keskustelupalstoihin ei luoteta yhtä paljon. On siis tärkeää erottaa mainos, pystyä arvioimaan mistä omat haaveet tulevat. Mikä on markkinointitarkoituksiin tuotettua vertailutietoa ja mikä on tutkittua tai luotettava tietoa. On pystyttävä arvioimaan omaa toimintaa verkossa.

KKV on mukana mediataitoviikolla aineistolla ”Haaveilen ja harkitsen”. Hyvää mediataitoviikkoa kaikille!

Miten kasvattaa lapsista ja nuorista vahvoja kuluttajia

Kuluttajan valta ei ole vain sen varassa, että äänestämme jaloillamme. Jos niin olisi, yrityksen ja kuluttajan välinen tasapaino olisi kyllä kallistunut myyjän eduksi. Vanha periaate ”jokainen katsokoon itse eteensä” ei nykytilanteessa voi toimia vaan meillä on lakisääteiset perusedellytykset tarjonnalle: tuotteiden on oltava turvallisia, informaation riittävää, sopimusten kohtuullisia. Jos ja kun häiriöitä sopimuksen täyttämisessä tapahtuu, kuluttajan on päästävä oikeuksiinsa.

Kuluttajapolitiikalla pyritään tasapainottamaan kuluttajan asemaa säätämällä kuluttajan perusoikeuksista.

EU on usean vuoden ajan panostanut kuluttajasäännösten käytännön toimeenpanoon. Komission aloite eurooppalaisen kuluttajaoikeuden uudistamiseksi ”New Deal For Consumers”, jatkaa ehdottamalla, että kuluttajilla olisi todellinen mahdollisuus hyvityksiin yrityksen rikkoessa kuluttajasäännöksiä.

Kun voimme luottaa siihen, että perussäännösten toimeenpano on tehokasta, riittää paremmin aikaa ja halua etsiä parasta vaihtoehtoa markkinoilta.

Kuluttajalla on todellista valtaa – kannattaa kilpailuttaa yrityksiä, vaikuttaa tarjontaan ja pitää kiinni oikeuksistaan.

Kyse ei ole yleisestä asiakastyytyväisyydestä vaan siitä onko meillä aito mahdollisuus valita, voimmeko oikeasti hyödyntää markkinoiden toimintaa ja saammeko rahoillamme mitä ajattelimme saavamme.

Meillä on nykyään paremmat syyt luottaa markkinoiden toimivuuteen. Lainsäädännön tehokkaan toimeenpanon ohella saamme netistä enemmän ja nopeammin tietoja tarjonnasta samalla kun pystymme jakamaan kokemuksiamme. Kun teknologia sujuvoittaa toimintoja ja tietosuoja-asetus antoi oikeuden omiin tietoihinsa, kykenemme paremmin olemaan todellisena päättäjänä ja saamaan itsellemme soveltuvampia tuotteita.

Tietosuoja-asetuksen avaama mahdollisuus omien tietojen (MyData) käyttöön kilpailuttamisessa, merkitsee sitä, että yrityksen on syytä kunnioittaa kuluttajaa ja tarjota kuluttajan käyttäjäprofiiliin sopivia tuotteita.

Kun markkinoille syntyy digitaalisia vertailutyökaluja, joihin voimme syöttää omat mieltymyksemme ja käyttäjäprofiilimme on aiempaa paljon helpompi paitsi löytää itselle paras tuote, myös liikkua markkinoilla enemmän. Esimerkiksi emme enää niin helposti jää kanta-asiakkaiksi, jos hintaedut tarjotaan vain uusille asiakkaille. Lisäksi tulossa on lohkoketjuteknologia, joka antaa meille paremmat mahdollisuudet selvittää tuotteen ympäristövaikutuksia, alkuperää ja valmistusolosuhteita.

Tunnekasvatusta osana kuluttajakasvatusta
Onko kuluttaja sitten kuningas? Tuoko teknologia automaattisesti selkeyttä ja helppoutta, vertailtavuutta ja itsenäisyyttä päätöksentekoon? No ei.

Meidän aivomme pysyvät ennallaan ja teknologia avaa myös uusia mahdollisuuksia meidän ohjailuumme. Siksi on erityisen tärkeää, että mahdollisimman varhain opitaan Kahnemannin kuvaaman systeemi 1:n ja systeemi 2:n ero. Kun koira näkee jotain herkkua, se ei aprikoi toimiako vai ei. Se syöksyy syömään. Me eroamme koirasta siinä, että systeemi 1:n automaattiohjauksen rinnalla on päätöstä punnitseva systeemi 2. Emme heti ota sitä mikä houkuttaa. Meitä sitovat paitsi sosiaaliset säännöt myös sen pohtiminen, onko päätös meille hyväksi, onko meillä varaa siihen, tarvitsemmeko kohdetta ihan oikeasti. Ja joskus mielihalu vaan johdattaa ratkaisuun empimisestä huolimatta.

Mutta kun opimme, että joskus tunteet ja järki kertovat eri viestiä eikä nopea päätöksenteko välttämättä ole fiksua, voimme olla parempia päätöksentekijöitä.

Vastassa on kuitenkin erittäin taitavasti psykologian avulla rakennettuja markkinointitapoja, joiden pääsisältö ei ole niinkään se mitä tarjotaan vaan meille tärkeiden mielikuvien luominen elämän laadun paranemisesta sekä koukuttavien ja mielihyvää luovien hetkien lisääminen teknologian parissa.

Mitä se tarkoittaa lapsille, jotka ovat haavoittuvia? Missä rajat menevät? Aiemmin on ollut yksimielisyys siitä, että lapsiin kohdistuvassa markkinoinnissa ei saa käyttää sellaisia kuvia ja ääniä, joita kuluttaja ei tiedä näkevänsä tai kuulevansa, mutta jotka voivat vaikuttaa kuluttajan valintoihin.

Nyt kognitiivinen psykologia ja tutkimustieto ihmisen käyttäytymisestä on valjastettu pysyttämään kuluttaja jo lapsesta lähtien mahdollisimman pitkään digitaalisen pelin tai sosiaalisen median äärellä.

Suostutteleva suunnittelu (persuasive design) ei sellaisenaan ole moitittavaa – sitä käyttämällä meille myös tarjotaan käyttäjäystävällisiä nettisivuja, joilla on helppo suunnistaa ja edetä ostopolulla. On kuitenkin eri asia vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen niin, että käytetään erityisesti lapsiin vetoavia keinoja tavoitteena saada lapsi viettämään aina pidempiä aikoja pelien tai sosiaalisen median ääressä.

Onko tämä ongelma, jota voidaan hoitaa media- tai kuluttajakasvatuksella vai tarvitaanko sääntelyn rajoja? Ovatko vanhemmat liian vaikeassa tilanteessa, kun neurotieteiden tutkimustuloksia käytetään vasiten kiinnittämään ja koukuttamaan lapsia. Mitä se tarkoittaa lapsille, jotka ovat haavoittuvia? Missä rajat menevät?

“It’s not about the strength of one’s willpower; it’s about behavioral change. And behavioral change is a skill that can be learned.” Jim Marous

Linkit:

Disrupted childhood. The cost of Persuasive Design. Baroness Kidron, Alexandra Evans, Jenny Afia (2018)

Kahneman fast and slow thinking explained. Astrid Groenewegen (2018)


Kirjoittaja

Anja Peltonen toimii kuluttajapolitiikasta vastaavana johtajana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa.